Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Urho Kekkonen tarjosi KGB-agentille ryypyn ja täräytti suoraan: ”Saisiko olla turpaa?” – näin suomalaisissa ruokapöydissä on tehty suurvaltapolitiikkaa

Historia: Hyvä ruoka on kuulunut suurvaltapolitiikkaan.

Tarjottuaan alkuryypyn tasavallan presidentti Urho Kekkonen kysyi suoraan: ”Saisiko olla turpaa?”

Oli juuri siirrytty Neuvostoliiton suurlähetystöstä Tehtaankadulta jatkoille presidentin virka-asuntoon Tamminiemeen.

Suomen kieltä vasta aloittelevasti taitavalle KGB-agentille tämä oli pienoinen yllätys. Vladimir Stepanovista ja Kekkosesta tuli kuitenkin ystävät. Stepanovista tuli myöhemmin myös maansa suurlähettiläs.

Turpa oli puolestaan hirveä. Hirvenpääsyltty oli yksi Kekkosen lempiruokia, joiden lista on muuten pitkä. Turpaa sai keitossa myös Neuvostoliiton presidentti Anastas Mikojan.

Ja maistuihan se myös Stepanoville.

Pieni maa teki ulko- ja jopa suurvaltapolitiikkaa notkuvien pöytien ääressä. Kekkosen aikaan tarjoilu toimi ja suuntana oli usein itä. Tästä kertoo Ritva ja Risto Lehmusoksan Kekkosen pöydässä -kirja ja keittiömestarien muistelmat, kuten Eini Tannerin Menu Leo Salosen tapaan. Kekkosen aikaan myös valtiovierailuille ja muille matkoille lähteneet kokit olivat julkkiksia ja heidät mainittiin seurueen jäseninä, vieraina tai isäntinä.

Usein syötiin myös maastossa.

Kuvassa vasemmalta Kekkonen, tamperelainen kauppaneuvos Kalle Kaihari, taas kerran Stepanov sekä Lapin maaherra Asko Oinas. Kuva on otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 1978.

Olihan ruoan äärellä oikeita ulkomaisia ystäviäkin, kuten Ruotsin prinssi Bertil, jonka kanssa Kekkonen aidosti viihtyi. Lehmusoksat kattoivat kirjassaan herkkusuille kirkasliemistä kiiskikeittoa ja oskarinleikkeen.

Erikoisimpia vieraita oli 1964 Jugoslavian päämies Josip Broz Tito, joka hiippaili yöllä Linnan keittiössä napsimaan suomalaisia nakkeja.

Kekkosen aikaan yleisesti tunnettuja olivat myös hänen lempiravintolansa White Lady (pääministerikaudella), sittemin muiden muassa Motti ja Suomalainen Klubi.

Linnassa on nyt korona-aikaan syöty harvemmin juhlaillallisia. Elokuussa 2019 presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin saivat nauttia päivällistä perinteikkäässä ravintola Walhallassa.

Suomenlinnassa tarjoiltiin kotimaista järvikalaa, maa-artisokkakeittoa sekä heinäsorsan rintaa keltavahverokastikkeessa. Jälkiruokana oli tuoreita Kultarannan marjoja ja mesimarjasorbettia. Kultaranta VIII kuljetti Niinistöä ja Putinia ravintolasta Kauppatorille.

Kotimaiset järvikalat mainitaan usein ruokalistoilla. Ne kattavat ison osan kalastoa:

Käyttämiämme kotimaisia järvikaloja ovat taimen, säyne, särki, siika, muikku, made, lahna, kuore, kuha, hauki, kiiski ja ahven, kerrotaan presidentin kansliasta.

Niitä ei siis ole päästy nauttimaan Presidentinlinnassa pitkään aikaan. Toistaiseksi viimeinen juhlaillallinen katettiin Korean tasavallan presidentti Moon Jae-inin ja rouva Kim Jung-sookin valtiovierailun kunniaksi 10.6.2019.

Linnan pääkokkina on toiminut kohta neljä vuotta Jyrki Jääskeläinen, jolla on merkittävä ura ulkomailla. Hän on työskennellyt muun muassa Washingtonin, Moskovan, Tokion, Berliinin ja Bonnin suurlähetystöissä. CV:nsä mukaan hän tarttui kauhaan YK-joukoissa Golanilla 1985.

Tämä Mannerheimintiellä sijaitseva ravintola on osa Suomen historiaa ja myös edelläkävijä – tiettävästi ensimmäinen helsinkiläinen ykkösluokan ravintola, johon naiset pääsivät ilman herraseuraa