Kirja-arvostelu: Valmentaja Kalevi "Kallu" Tuomisen taival

Kirjallisuus: Tuore kirja kertoo munkkiniemeläisestä valmentajasta Kalevi Tuomisesta.

Pekingin talviolympialaisten alla ilmestyi Arto Terosen ja Jouko Vuolteen kirjoittama kirja Kalevi ”Kallu” Tuominen – Urheilun vahva ääni (Kirjapaja) suomalaisen urheiluvalmentamisen suurnimestä.

Valmentaja ja ylivalmentaja Kalevi ”Kallu” Tuominen puhui omasta puolestaan niin kovalla äänellä, että jokainen kuuli ja ymmärsi. Tämän miehen ääni kuului urheiluvalmennuksen kentillä, saleissa ja seminaareissa sekä kilpailuissa ja urheilualan kokouksissa. Muiden elämänviisauksien ohessa Tuomisen kerrotaan sanoneen, että ”jokainen termi pitää sanoa suomeksi, että jokainen ymmärtää”.

Helsingin olympialaisissa Tuomisen vastuulla oli lehdistökatsomo. Olympiavuoden jälkeen urheiluinnostus tuotti lisää sekä yleisseuroja että erityisseuroja.

Tuominen käytti puhetaitoaan ja kovaa ääntään erityisesti valmentajien ammattitaidon ja keskinäisen yhteistyön parantamiseksi ja sai hyviä tuloksia yhteisyyden vahvistajana ja varsinkin koripallovalmentajana. Hän piti tärkeänä matkaansa Yhdysvaltoihin ja siellä tutustumista amerikkalaiseen koripallovalmennukseen. Kotimaassa hänelle toi iloa eri puolille nousevan urheiluopistoverkoston vahvistuminen.

Hän vei sisukkaasti perille näkemyksen, että kaikki lajit ovat tärkeitä ja kaikki valmentajat kavereita. Yhteydet liikuntatutkimukseen, urheilulääkäreihin ja ravitsemuksen asiantuntijoihin ynnä muihin tahoihin inspiroivat tutkimusperäistä valmennusta.

Luottamus Tuomiseen ja usko urheilutulosten kehittymiseen tuottivat hänelle nimen ”valmentajien valmentaja” ja johtivat Suomen Valmentajat ry:n perustamiseen 1975.

Selvillä sanoilla hiottiin lihasten liikkeitä, joita toistettiin ja vahvistettiin samoin kuin keskinäistä luottamusta. Yhdessä nuorena hikoiltiin pelikentällä, aikuisina miehinä saunassa.

Kirja antaa tilaa saunajutuille ja äänen viime vuosisadan kunnostautuneille valmentajille sekä Kallu Tuomisen jälkikasvulle.

Urheilun persoonallisuuksiin tulee lisää eloa ja sukulaisiin tutustuminen ilahduttaa lukijaa. Kirjoittajat ovat selvästi tutustuneet moneen valmennusta ja huippu-urheilua käsittelevään kirjaan, joissa Tuomisen aikaansaannoksia on kosketeltu.

Hänen pitkää uraansa, tietotaitoaan ja karismaansa voidaan pitää yhtä ainutlaatuisena kuin hänen mahtavaa ääntänsä ja rähähtävää nauruansa. Terosen ja Vuolteen kieli soljuu rentona, mutta esimerkiksi Hiski Salomaan laulussa Lännen lokari (1930) käyttämää paikannimeä ”Los” on vaikea hyväksyä edustamaan kahdesti kesäolympialaisia isännöinyttä Los Angelesin kaupunkia.

Viime vuosikymmenellä Kallu Tuomisen saattoi nähdä nelosen ratikassa palaamassa Töölön kisahallissa nähdystä koripallo-ottelusta kotiinsa Munkkiniemeen. Hän oli vakuuttunut, että asuintien varressa olleessa kodissa laadittiin Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen yli sata vuotta sitten maalle perustuslaki ja tämän mukaan tie on saanut nimen Perustie.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut