Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Koronapandemia on aiheuttanut "kytevän pommin" – asiantuntija Kirsi Huldén: "Jälkityö on tekemättä"

Vähäosaisuus: Pelastusarmeijan Kirsi Huldénin mukaan koronapandemia on aiheuttanut haasteen vähäosaisten henkiseen kantokykyyn.

Työpaikan menettäminen ja taloudellisen tilanteen romahtaminen. Lopuksi rahojen loppuminen.

Tämä on ollut arkea monelle suomalaiselle koronapandemian aikana, arvioi Pelastusarmeijan sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Kirsi Huldén.

– Monet uusista asiakkaistamme ovat niitä, joilta meni työpaikka alta koronan iskiessä. Myös monet entiset asiakkaat joutuivat palaamaan takaisin ruoka-avun piiriin samasta syytä, Huldén sanoo ja arvioi tämän olevan huolestuttava suuntaus.

Koronapandemia on lisännyt hänen mukaansa avun tarvetta: Ihmiset ovat pyytäneet enemmän taloudellista tukea ja rästilaskujen yhteissummat ovat kasvaneet. Vuokranmaksuissa on ollut myös ongelmia ja monelle on tullut häätö.

– On myös henkilöitä, jotka eivät ole tienneet, mitä tukia he voivat hakea. He ovat yrittäneet selvitä tilanteestaan ottamalla velkaa, jota eivät ole sitten pystyneet maksamaan takaisin.

Inkeri, 51, jäi korona-aikana työttömäksi – "Tästä mennään eteenpäin"

Huldén arvioi, että koronapandemian takia vähäosaisten henkisessä hyvinvoinnissa kytee pommi. Huldén pohtii, että tilanne on ollut hankala erityisesti vähäosaisille ihmisille. Näille henkilöille on jo aikaisemmin kasautunut muita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.

Apua eivät välttämättä ole saaneet etenkään ne ihmisryhmät, joilla ei ole varaa maksaa yksityisistä palveluista.

– Jälkityö on tekemättä siitä, miten korona on vaikuttanut ihmisiin. Se tulee tavalla tai toisella eteen.

Turun yliopiston koronapandemian eriarvoistaviin vaikutuksiin keskittynyt tutkijaryhmä tukee Huldénin arvioita.

– Kriiseillä on taipumus syventää eriarvoisuutta. Taloudellisesta näkökulmasta korona on vähentänyt työtä ja tuloja matalapalkka-aloilla. Näiden alojen työntekijöillä on usein myös vähemmän taloudellista puskuria, sanoo yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo.

Lisäksi henkisen kantokyvyn osalta julkisten palvelujen heikentyminen on vaikuttanut vähävaraisten asemaan.

– Apua eivät välttämättä ole saaneet etenkään ne ihmisryhmät, joilla ei ole varaa maksaa yksityisistä palveluista.

Vuosittain Pelastusarmeijalla on Helsingissä yhteensä 60 000 asiakaskäyntiä. Luvussa on mukana yhden asiakkaan useampi käynti.

– Olen ylpeä siitä, että voimme auttaa ihmisiä, mutta en siitä että 2000-luvun Suomessa ihmiset joutuvat turvautumaan ruoka-apuun. Se on todella surullista, Huldén sanoo.

On pandemian aikana tapahtunut hyviäkin tarinoita.

Moni on löytänyt töitä tai saanut opiskelupaikan. Osa ihmisistä on sanonut Pelastusarmeijalla, ettei tarvitse enää apua, koska on saanut töitä. Hildén kuvailee näiden uutisten tuovan toivoa.

– Tällöin ihmisten käsitys omasta itsestä muuttuu. Heidän omanarvon tuntunsa nousee ja he nostavat henkisesti päänsä pystyyn.