Verkkokauppa: Ruokaostoksia keräävät koneet eivät vähennä työntekijöiden määrää, vaan jopa lisäävät sitä. Citymarketin ahtaiksi koetuille käytäville tulee kesällä lisää tilaa.
Ennen Ruoholahden kauppakeskuksen kellarikerroksessa vipelsivät sisäleikkipuisto Hoplopissa seikkailevat lapset. Nyt samalla paikalla viuhuu laatikon mallisia robotteja, jotka kuljettavat pian esimerkiksi makkaraa, valmiiksi pakattuja hedelmiä ja muroja. Nopeus on 11 kilometriä tunnissa.
45 koneen armeijan on ensi kesäkuusta lähtien tarkoitus pyörittää Citymarket Ruoholahden verkkokauppaostosten keräilyä maanalaisessa varastossa. Jatkossa työntekijöiden ei siis tarvitse kiertää ruokakaupassa ja poimia jokaista tuotetta omasta hyllystään.
Keskon tilaama keräysjärjestelmä on Suomen ensimmäinen ruokakaupan yhteyteen rakennettu. Maailmalla vastaavia on joitain kymmeniä, lähin Iso-Britanniassa.
Vaikka kaupan asiakkaat eivät näe robotteja, vaikutukset voi havaita aiempaa väljemmillä käytävillä. Citymarket Ruoholahden kauppias Tero Huhtala tunnistaa kaupan ahtaudesta tulleen kritiikin.
– Keräilijöitä on voinut olla Ruoholahdessa kerralla 50, isommassa kaupassa jopa sata. Kun keräilyä siirtyy pois käytäviltä, kauppaan vapautuu tilaa muun muassa tuote-esittelyille. Isompia muutoksia tiloihin katsotaan myöhemmin alkavan remontin yhteydessä, kauppias sanoo.
Huhtalan mukaan yhdellä ruokakaupan työntekijällä menee noin puoli tuntia, kun hän kerää kasaan tyypilliset 130 euron verkkokauppaostokset. Robottiavusteinen järjestelmä ottaa ajasta pois niin paljon, että tilaus voi periaatteessa olla samassa ajassa jo asiakkaan kotona. Nopeus on pelkkään ihmiseen verrattuna jopa nelinkertainen.
Mikä vaikutus automatiikalla on työntekijöiden tarpeeseen?
– Työntekijöiden määrä pysyy nykyisellään. Heidän määränsä voi jopa kasvaa, koska tavoitteena on kaksinkertaistaa ruoan verkkokaupan osuus. Haluamme kasvattaa myyntiä myös ruokakaupan puolella, Huhtala kertoo.
Automaatio paitsi nopeuttaa verkkokauppaa, mahdollistaa entistä suuremmat myyntimäärät.
Keräily ei jatkossakaan pyöri ilman ihmisiä. Ihminen vastaa aina jokaisen tuotteen lopullisesta pakkaamisesta ja muun muassa laadun hyväksynnästä. Osa tuotteista, kuten isot wc-paperi -ja juomapakkaukset keräillään jatkossakin käsin varastosta. Kaupan puolelta käydään hakemassa muun muassa palvelutiskin sushit ja erikoistuotteet.
– Keräilyalueella työskentelee varmasti useampi kymmenen ihmistä, Huhtala laskee.
Kesko halusi robottijärjestelmän ensimmäisenä Ruoholahteen, koska kaupan verkkomyynti on poikkeuksellisen suurta ja kaupan alapuolella oli sopiva tila. Ruoholahdessa ruoan verkkokaupan osuus on jopa 20 prosenttia, kun se on Keskon mukaan Suomessa noin kolme, ja Helsingissä viiden prosentin luokkaa.
Järjestelmän hintalappu on yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Kesko vastaa investoinnista, ja kauppias maksaa laitteiden käytöstä vuokraa.
Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli sanoo, että Kesko on valmistautunut rakentamaan vastaavia järjestelmiä ainakin muutamiin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.
Akselin mukaan on mahdollista että keräilyn tuoma tehokkuus voi myöhemmin laskea verkkokauppaostosten toimitusten hintaa.
Hän uskoo, että suomalaiset alkavat suosia jatkossa yhä enemmän noutotilauksia.
– Kuinka moni haluaa päivystää kotona ja odottaa toimitusta? Monet ihmiset haluavat hakea ostokset kotimatkalla. Ruoan verkkokauppa on kaikkein tehokkainta silloin, kun kun automaatti kerää ja asiakas noutaa.
Ari Akseli sanoo, että jättimäisiin logistiikkakeskuksiin verrattuna kaupan sisällä olevan järjestelmä vähentää pitkiä kuljetusmatkoja ja lisää nopeutta.
Stockmannin tavaratalo myytiin uudelle omistajalle – kaupan arvo 400 miljoonaa euroa