– Voi kuinka kiva talo. Näyttää olevan tyhillään, miksiköhän? Kukahan sen omistaa? Tuohan on kuin tehty meidän perheelle.
Niille, jotka tällaista keskustelua käyvät ajaessaan Suomen maaseudulla, on pian käytössä väline, jolla he voivat toteuttaa unelmiaan pääsemällä asukkaiksi autioksi jääneeseen taloon ilman perinteistä vuokra- tai ostosopimusta.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on käynnistänyt Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen, jonka tehtävänä on jakaa tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista maaseudulla.
Tarkoitus on tuoda yhteen maaseudulla tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajat ja niistä kiinnostuneet ihmiset ja yritykset.
Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hankkeen ensimmäinen tehtävä on kehittää verkkoalusta, jonka avulla voidaan jakaa tietoa tyhjillään tai vähällä käytöllä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista maaseudulla.
Hankkeen projektipäällikkö Janne Tyynismaa kertoo, että verkkoalustaa on tavoite pilotoida kuluvan vuoden loppupuolella ja keväällä 2023 palvelu olisi kaikkien saatavilla.
– Kohtaamispaikka, verkkoalusta on tarkoitus perustua uudenlaiseen toimintamalliin. Kyse ei ole tavanomaisesta kiinteistöjen myynnin tai vuokrauksen palvelualustasta vaan hankkeessa pyritään luomaan aivan uudenlaisia malleja kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamiseksi, MTK:n vt. elinvoimajohtaja Markus Lassheikki linjaa.
– Ajatus siitä, että tyhjillään olevan talon käyttöoikeuden luovuttaminen tapahtuisi ilman rahallista vastiketta tai vain muodollista korvausta vastaan on uusi ja poikkeaa totutusta. Uudenlaisen ajattelun hyväksyminen vaatii kiinteistöjen omistajilta ennakkoluulottomuutta, mies jatkaa.
MTK:n vuonna 2021 tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia vastaajista katsoi, että kiinteistön arvoa voidaan kohottaa tai säilyttää sillä, että joku käyttäisi kiinteistöä ja samalla huolehtisi kohtuullisessa määrin rakennuksesta ja sen lähiympäristöstä.
– He kokevat, että jos kiinteistöt olisivat käytössä eli niissä asuttaisiin tai ne pidettäisiin ylipäätään lämpiminä, ei omistajien tarvitsisi edes välttämättä tehdä kiinteistöstä myynti- tai vuokrasopimusta. Heille on usein tärkeintä, että kiinteistön arvo ei lähde laskemaan, hankkeen projektipäällikkö Janne Tyynismaa sanoo.
On myös toinen kohtaantohaaste, jossa tulijoita ja ostajia rakennuksille olisi, mutta omistajat eivät pidä vanhoja taloja arvossaan, ja ne autioituvat siitä syystä.
– Omistajat eivät usko siihen, että kukaan haluaisi ottaa jo pitkäänkin tyhjillään olleen vanhan rakennuksen uudelleen käyttöön, Tyynismaa toteaa.
Asumattomien kiinteistöjen määrää on vaikea arvioida, mutta niitä uskotaan olevan Suomessa jopa 100 000–200 000. Syy, miksi maaseututalo tai -tila on jäänyt tyhjilleen, perustuu usein tunteisiin, Janne Tyynismaa määrittelee.
– Saattaa olla, että vanhalle sukutilalle ei löydy jatkajaa, mutta iäkäs omistaja tai perikunta ei ole halukas luopumaan kohteesta ja kokee positiivisena, että joku asuisi siinä ja pitäisi sitä yllä.
– Maaseudulla on myös paljon kuntien omistukseen kuuluvia, tyhjinä olevia kiinteistöjä. Kunta ei usein voi pienellä paikkakunnalla toimia kohteen myyjänä, mutta niilläkin on toiveena parantaa maaseudun elinvoimaa uusilla asukkailla ja yrityksillä, projektipäällikkö Tyynismaa muistuttaa.
Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hanketta rahoitetaan EU:n Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja kansallisin varoin.