Kuva: Vuosaaren rannalta löytyi suloinen kuutti – tässä Korkeasaaren arvio pikkuhylkeen kunnosta

Vuosaaren Uutelan rannalla havaittiin sunnuntaina hallin eli harmaahylkeen poikanen. Tämä kuutti ainakaan ollut kovin ihmisarka, sillä sen kuvannut Toivo Toivanen pääsi kameroineen suhteellisen lähelle eläintä ja otti siitä toistakymmentä kuvaa.

– Siinä se rannalla makasi rauhallisena ja pääsin noin kymmenen metrin päähän sitä, Toivanen kertoo Helsingin Uutisille.

Hänen mukaansa poikanen ei ainakaan silmämääräisesti vaikuttanut sairaalta tai nälkäiseltä.

Toivasen ottama kuva on ollut myös Korkeasaaren asiantuntijan arvioitavana.

– Näiden kuvien perusteella on vaikea sanoa aivan tarkasti, mikä on poikasen täsmällinen kunto. Mutta vaikuttaisi siltä, että itse en ainakaan lähtisi tuomaan kuuttia hoitoon. Kovin nälkiintyneeltä se ei vaikuta, arvioi HU:lle Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa.

– Kuuttia ei pidä häiritä eikä sitä pidä lähestyä esimerkiksi kuvaamismielessä. Kuutit eivät vielä välttämättä tajua väistää ihmistä tai koiria, joten on meidän velvollisuutemme antaa niille rauha, neuvoo Sainmaa.

Sainmaan mukaan Korkeasaaren villieläinhoitolaan tuodaan vuosittain vaihteleva määrä hylkeitä.

– Niitä on ollut tavallisimmin kolmesta seitsemään yksilöä. Keskimääräinen hoitoaika on yleisimmin parisen kuukautta.

Viime vuonna kuutti köllötteli Kaivopuistossa, mistä ohikulkijat saattelivat sen takaisin mereen.

Vaikka Helsingin rannoilta löytyisikin keväällä tavallista hoikempia hylkeitä, Sainmaa ei ole tilanteesta huolissaan.

– Kuuttien perusbiologiaan kuuluu se, että poikanen syntyy helmi-maaliskuun vaihteessa. Sitä seuraa kahden tai kolmen viikon imetysvaihe, jonka jälkeen emo hylkää poikasen. Tämä on siis aivan normaalia, Sainmaa rauhoittelee.

Poikasen rasvavarastot alkavat huveta, kunnes se oppii itse saalistamaan kalaa merestä. Opetteluvaihe ottaa oman aikansa ja kuutti voi olla useamman viikon syömättä.

Jos kuutti päätetään ottaa hoitoon Korkeasaareen, se saa tavallisimmin letkuruokintana aluksi jauhettua rasvaista kalaa – muun muassa silliä, silakkaa, muikkua ja lohta. Myöhemmin se saa kokonaista kalaa kuten esimerkiksi silakkaa sekä kalastuskunnan tuomaa järvikalaa.

Hyvää tarkoittavat helsinkiläiset kyselevät toisinaan, voisivatko he auttaa kuutteja esimerkiksi tuomalla kalaa Korkeasaareen.

– Se ei ole tarpeellista, sillä meillä on sopimus erään kalastuskunnan kanssa ja suurimman osan kalasta tilaamme tukusta joka kevät ennakkoon, Sainmaa kertoo.

Vuosaaren Facebook-ryhmässä jaettiin viikonloppuna myös kuva isokokoisen eläimen tassunjäljistä alueella, jotka päivityksen mukaan olisi riistanhoitoyhdistyksestä vahvistettu ahman jäljiksi.

– Se ei ole täysin mahdotonta, mutta kylläkin varsin harvinaista, Sainmaa mainitsee.

Muun muassa Meri-Rastilassa nähtiin vuonna 2019 ahma, jonka lajimäärityksen asiantuntija varmisti videon nähtyään.

Alkuvuodesta 2018 ahman jälkiä löydettiin Vuosaaren ja Karhusaaren välisen hiihtoreitin varrelta. Myös tämän havainnon asiantuntija vahvisti.

Lisäksi alkuvuonna 2017 ahman jälkiä tavattiin Vuosaaren lisäksi myös Vantaan Seutulassa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut