Kriisi: Kaupunki toivoo vastuuta ukrainalaisten vastaanottopalveluista.
Helsingissä on Maahanmuuttoviraston (Migri) arvion mukaan yhteensä noin tuhat sotaa paennutta ukrainalaista.
Kaupungin kahdessa vastaanottokeskuksessa on sata henkeä. Migrin vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen arvioi maalis–huhtikuun vaihteessa, että yksityismajoituksessa asuu lisäksi 900 henkilöä.
– He ovat yksityismajoituksessa, mutta saavat palvelut vastaanottokeskuksista, Nuutinen kertoo.
Suomen pakolaisapu puolestaan arvioi, että rekisteröityneitä tulijoita on koko maassa noin 13 000. Heistä noin 70 prosenttia on järjestön arvion mukaan majoittuneina pääkaupunkiseudulle.
Sisäministeriön mukaan Suomeen voi saapua 40 000–80 000 henkilöä Ukrainasta tämän vuoden aikana.
Helsingin osuus on väestömäärään suhteutettuna 5 000–10 000. Pääkaupunkiin tulijoita voi olla kuitenkin enemmän.
– Vastaanottokapasiteetti riittää majoittamaan kaikki, jotka majoitusta tarvitsevat niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, Nuutinen vakuuttaa.
Nykymallissa uusille tulijoille perustettaisiin lähtökohtaisesti uusia vastaanottokeskuksia. Henkilöt sijoitetaan niihin vastaanottokeskuksiin Suomessa, missä on tilaa.
Samaan aikaan Helsinki on toivonut muiden kaupunkien ja kuntien kanssa vastuuta vastaanottopalveluiden järjestämiseen.
– Tämä voitaisiin toteuttaa niin, että kaupungit ja kunnat ottaisivat vahvempaa vastuuta ja valtio maksaisi tästä korvauksia, kuvailee Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov (kok.).
Kaupunki on kartoittanut, että käytettävissä on nyt noin 500 asuntoa. Lukuun kuuluu Helsingin omistamia asuntoja, Hoasin asuntoja sekä yksityisen ja kolmannen sektorin asuntoja. Näihin asuntoihin voisi majoittua noin 1 500 henkeä.
Jos hätämajoituspaikat lasketaan mukaan, majoitusta riittäisi noin 3 300 ihmiselle. Kyse on tässä vaiheessa vielä varautumisesta.
Sazonovin mukaan kodinomainen majoitus sopisi tilanteeseen paremmin, koska Ukrainasta saapuu erityisesti perheitä.
– Uskon, että nykyiselläkin järjestelmällä tilanne saataisiin jotenkuten hoidettua. Olisi kuitenkin fiksumpaa, että perheet pääsisivät mahdollisimman normaaleihin ja kodinomaisiin oloihin. Ymmärrän myös monen toiveen jäädä kaupunkeihin, joissa on verkostoja ja mahdollisuuksia.
Tällä hetkellä kunnat vastaavat kaikkien kouluikäisten lasten opetuspalveluista ja Migri muun muassa suojelua hakeneiden sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Sazonov toivoo hallitukselta pikaisesti päätöksiä asiasta. Jos päätös tulee, riittäisikö kaupungilla kapasiteettia jopa 10 000 pakolaisen majoittamiseen?
Sazonovin mukaan asuntotilannetta kartoitetaan jatkuvasti. Hän uskoo, että asuntoja löytyisi lisää.
– Olisi tärkeää saada valtion päätös tästä asiasta. Kun päätös saadaan, voidaan alkaa tekemään sitoumuksia kaupungilta esimerkiksi yksityisille toimijoille. Kun sitä ei ole, niin tämä on vain varautumista ja esiselvittelyä.
Ukrainasta Suomeen saapuvat voivat hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella vuoden ajaksi. He voivat myös oleskella maassa viisumivapaasti kolme kuukautta tai hakea turvapaikkaa.
Jos henkilö hakee tilapäistä suojelua, hän voi majoittua vastaanottokeskukseen. Tällöin hänet ohjataan siihen keskukseen Suomessa, jossa on tilaa.
Majoituksen voi järjestää myös itse. Tällöin on mahdollista saada erilaisia palveluita vastaanottokeskuksista, kuten vastaanottorahaa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluita.
