Helsingin lastensuojelu kamppailee valtavien ongelmien edessä, vaikka lukujen valossa työntekijöitä on riittävästi – johtaja: ”Lastensuojelu ei yksin kykene vastaamaan perheiden tarpeisiin"

Lastensuojelu: Helsingin lastensuojeluun palkataan tänä vuonna 50 uutta työntekijää. Viikin perhesurma muistuttaa avun tarpeesta.

Helsingin lastensuojelujohtaja Saila Nummikoski sanoo, että reilu viikko sitten tapahtunut Viikin perhesurma on koskettanut syvästi myös lastensuojelun työntekijöitä.

– Todella surullinen ja traaginen tapahtuma. Kaikki toimijat ovat varmasti tehneet parhaansa, mutta kaikkia tapauksia ei pystytä estämään.

Äidin epäillään surmanneen noin 12-vuotiaan poikansa ja sitten itsensä. Nummikoski ei ota kantaa, oliko perhe lastensuojelun asiakas, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Aina kun jotain näin vakavaa sattuu, tapahtumat selvitetään huolellisesti. Se on erittäin tärkeää.

IL ja IS: Lapsensa surmannut helsinkiläisäiti käyttäytyi arvaamattomasti, naapurien mukaan poliisi ja lastensuojelu kävivät paikalla usein, mutta poika palautettiin aina kotiin

Korona-aika on näkynyt perheen kasvaneina ongelmina. Perheissä on päihde- ja mielenterveysongelmia, taloudellisia huolia ja lapsilla kouluvaikeuksia. Tämä ei ole uutta, mutta uutta on se, että ongelmat ovat syventyneet entisestään.

– Asiakkaiksi tulevien ongelmat ovat entistä kriisiytyneempiä ja vaikeampia. On tarvetta monialaiselle työlle. Pelkät lastensuojelupalvelut eivät riitä. Kumppaniksi tarvitaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluita. Ongelmat ovat kasaantuneet.

Pelkät lastensuojelupalvelut eivät riitä.

Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat koko korona-aikana olleet kasvussa. Viime vuonna tehtiin 19 025 ilmoitusta, joiden kohteena oli 9 987 lasta. Vielä kymmenen vuotta aikaisemmin, vuonna 2011, lastensuojeluilmoituksia kirjattiin 12 440. Ilmoituksen kohteena oli 6 904 lasta.

– Perhesosiaaliyön asiakkuudet näyttävät isosti kasvaneen. Perheillä on suuria tuen tarpeita arjessa. Näitä palveluita olemme vahvistaneet, Nummikoski sanoo.

Viime vuoden luvuissa saattaa olla pieniä epätarkkuuksia marraskuussa käyttöönotettuun Apottiin liittyen.

Poliisi epäilee: Nainen surmasi itsensä ja kouluikäisen lapsensa Viikissä

Helsingin kaupunginvaltuusto vahvisti alkuvuonna 70 miljoonan euron koronatukipaketin. Perhe- ja sosiaalipalveluihin lisärahaa ohjattiin kymmenen miljoonaa euroa, joista 2,3 miljoonaa päätyy lastensuojeluun ja perhetyöhön. Rahalla voidaan tämän vuoden aikana palkata 50 uutta työntekijää. Lisärahaa kohdennettiin lisäksi neljä miljoonaa euroa lapsiperheiden palveluihin, kuten kouluterveydenhuoltoon, kotipalveluun ja lapsiperheiden sosiaaliohjaukseen.

– Nämä ovat merkittäviä panostuksia. Meillä ne kohdentuvat avopalveluihin.

Yksikössä käsitellään muun muassa tehdyt lastensuojeluilmoitukset.

– He selvittävät ilmoituksia, ovat yhteydessä yhteistyökumppaneihin ja ryhtyvät tarvittaessa kiireellisiin tukitoimiin.

Helsingin lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä työskentelee tällä hetkellä noin tuhat työntekijää. Yhdellä sosiaalityöntekijällä saa enimmillään olla 35 asiakasta. Helsingissä asiakkaita on keskimäärin 28 työntekijää kohden. Lukujen valossa tilanne näyttää hyvältä. Mikä silti kriisiyttää lastensuojelua?

– Lastensuojelun haasteena on edelleen lasten ja nuorten hyvinvointierojen kasvu. Pieni osa lapsista voi entistä huonommin. Lastensuojelu ei yksin kykene vastaamaan näiden lasten ja perheiden tarpeisiin. Tueksi tarvitaan uudenlaisia yhteistyön rakenteita ja malleja.

Lastensuojelussa isona haasteena on myös työvoiman pysyvyys ja saatavuus.

Lastensuojelu on Helsingissä, kuten muuallakin Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana muuttunut isosti.

– Sosiaalityöntekijät tapaavat myös lapsia ja yrittävät luoda heihin luotettavan aikuissuhteen. Erityisesti lapseen kohdistuvaan väkivaltaan puuttuminen on viime vuosina ollut kehittämiskohteena. Henkilöstöä on koulutettu siihen erityisesti.

Väkivallasta seuraa usein psyykkisiä ongelmia. Lasten mielenterveyspalveluihin on panostettu vahvasti.

Pasilaan avattiin viime vuonna alle 13-vuotiaille tarkoitettu lasten erityisvastaanotot -yksikkö, joka on erikoistunut lasten keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoitamiseen. Yksikkö tulee helpottamaan Nummikosken mukaan alle 13-vuotiaiden hoitoon pääsyä merkittävästi.

– Lasten mielenterveyspalvelut ovat olleet riittämättömät. Hus ottaa kaikista vaikeimmat tapaukset hoidettavakseen. Kaupungin uudelle yksikölle on selkeä tarve ja paikka. Tätä kautta myös lastensuojelun paine vähenee.

Tänä vuonna käyttöönotetusta lasten etsivä työn -toimintamallista on tullut hyvää palautetta. Toiminta laajenee koko kaupunkiin. Työntekijät liikkuvat iltaisin sekä viikonloppuisin ja toimivat tiiviissä yhteistyössä nuorisotyön ja koulujen kanssa.

Myös viime syksynä käyttöönotetut Toivo-tiimit auttavat vakavasti rikoksilla oirehtivia nuoria. Tiimi tekee yhteistyötä poliisin kanssa

– Myös se on meiltä iso satsaus, Nummikoski toteaa.

Murhatun Eerikan tarinasta ilmestyy pian kirja – elinkautista istuvien Touko Tarkin ja Sirpa Laamasen haastattelu jäi mieleen: ”Se oli kylmäävää ja hyvin poikkeuksellista”

Kuka?

Saila Nummikoski

Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Toiminut Helsingin lastensuojelujohtajana vuodesta 2016.

Toimi sitä ennen mm. Hyvinkään perhe - ja sosiaalipalveluiden johtajana.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut