Polttoaineen jakeluvelvoitetta alennetaan 12 sentillä litralta, ministeri toivoo sen näkyvän myös pumppuhinnoissa – Näin Suomi varautuu Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin uhkiin

Suomi alentaa polttoaineen niin sanottua jakeluvelvoitetta, joka on osaltaan nostanut polttoaineiden pumppuhintoja. Asiasta kertoi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolilta päivin pidetyssä taloudellisen varautumisen ministerityöryhmän tiedotustilaisuudessa.

– Jakeluvelvoittetta tiputetaan 7,5 prosenttia tälle ja ensi vuodelle. Puhutaan noin 12 sentistä per litra, tässä vaiheessa vuotta voidaan olla korkeammalla. Tämä on valtion tahtotila. Se, näkyykö se pumppuhinnoissa, riippuu myös toimijoista. Vetoankin nyt toimijoihin, että tämä näkyisi myös pumppuhinnoissa.

– Valitettavasti ei ole näkyvissä sellaista kuvaa, että polttoaineen hinnat laskisivat lähitulevaisuudessa vaan ne tulevat nousemaan. Nyt pyrittiin hakemaan keinoja, joilla tätä nousua voitaisiin hillitä.

Jakeluvelvoitteen alentaminen on yksi osa toimista, joilla ministerityöryhmä pyrkii varautumaan Venäjän hyökkäyssodan taloudellisiin vaikutuksiin.

– Energiakokonaisuudella on neljä tavoitetta: Ensinnäkin tärkeä ja nopeasti etenevä tavoite on pyrkiä irti Venäjä-riippuvuudesta. Toiseksi tavoittelemme hiilineutraalia yhteiskuntaa ja etenemme sitä kohti. Kolmanneksi varmistamme Suomen omavaraisuuden energian suhteen kaikissa olosuhteissa. Neljänneksi tavoite on saada liikkeelle yksityistä rahaa, sanoi työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

Lintiläkin korosti, että valtion investointirahoituksella on tarkoitus vivuttaa yksityistä rahaa liikkeelle.

– On selvää, että halpojen fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Suomalaiset myös tukevat sitä, että emme rahoita Putinin sotakassaa ostamalla fossiilisia polttoaineita Venäjältä, sanoi ympäristö- sekä ilmastoministeri Emma Kari (vihr.).

Karin mukaan vihreän siirtymän ratkaisut eivät ole Suomessa uusia.

– Ratkaisuja, joita aiemmin on tehty ilmastosyistä, tehdään nyt myös turvallisuussyistä.

Omavaraisuuden parantaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että turvetta varataan riittävästi seuraavaa lämmityskautta varten ja kotimaisen metsähakkeen tuotantoa pyritään lisäämään.

Suomi pyrkii nyt myös eroon venäläisestä kaasusta.

Suomi on myös ostamassa yhdessä Viron kanssa kelluvaa LNG-kaasun varastoa eli käytännössä valtavaa säiliöalusta, jotta päästäisiin irti Venäjän kaasusta.

– Alus pystyy turvaamaan kaasuntarpeemme, Lintilä vakuutti.