Helsinki palkkasi vuonna 2020 uuden yöluotsin kehittämään öistä kaupunkia, sitten hänestä ei enää kuultu, mitä tapahtui? – "Helsingin yöstä löytyi 6 eri liikkujaprofiilia"

Yöelämä: Helsingin ensimmäisen yöluotsin tilalle ei ole palkattu enää uutta. HU kysyi miksi.

Helsinki käynnisti vuoden 2019 lopulla yöluotsin rekrytoinnin. Silloisen kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin Nasima Razmyarin (sd.) ponnekkaasti eteenpäinviemän uuden tehtävän tarkoituksena oli kehittää kaupungin yöllistä toimintaa, jossa nähtiin paljon potentiaalia. Tuolloin nähtiin, että toimiva öinen kaupunki hyödyttää myös esimerkiksi vuorotyön tekijöitä, eikä pelkästään ”bilettäjiä”.

Yöluotsiksi palkattu henkilö aloitti keväällä 2020, kun korona oli jo ehtinyt iskeä ja lamauttaa Helsingin.

Nyt yöluotsista ei ole enää kuulunut mitään. Mitä tapahtui?

Kaupunginkanslian viestintäjohtaja Liisa Kivelä vastaa sähköpostilla, että tehtävä oli määräaikainen ja päättyi kesällä 2021. Kyseessä oli kehitystehtävä.

– Erillistä yöluotsin roolia tai vastaavaa tahoa ei ole. Yön asioita kehitetään osana kaupungin eri toimintoja, Kivelä sanoo

Yöllistä Helsinkiä kehitetään muun muassa osana yrityspalveluita, tapahtumallisuuden kehittämistä, kaupunkisuunnittelua ja muotoilujohtajan hankkeita.

Yöluotsi tuli ja meni. Helsinkiin ehdotetaan nyt sen sijaan yökaupunginosaa tai -kortteleita, jossa tapahtumia voisi järjestää helpommin (HU 6.4.). Rajoitukset olisivat vapaampia: musiikki voi soida vapaasti ja elokuvaa voisi katsoa keskellä kesäyötä ulkoilmateattereissa.

Kaupunginosaksi sopisi Mari Holopaisen (vihr.) mielestä Vallilan teollisuusalue.

Kaupunginhallitus jätti yökorttelialoitteen vielä pöydälle maanantaina.

Helsinki haluaa edistää yöelämän ja yötalouden kehittämistä. Yötoimintoihin yhdistyy kuitenkin usein melu. Yökaupunginosaa tai -korttelia ei voida tuoda liian lähelle asutusta, vaan sellainen pitää sijoittaa omalle alueelleen.

Kaupungille vuosittain jopa satoja valituksia bassonjytkeestä – Suvilahteen lievemmät rajoitukset kuin Malmin lentokentälle

Kaupunginkanslian brändiyksikön päällikkö Sanna Forsström toimi yöluotsin esimiehenä ja sanoo kehitystyön tuloksena syntyneen ajatuksen, miten erilaisia tarpeita kaupunkilaisilla yöaikaan kaupungissa on.

– Oli silmiä avaavaa, että asukkaiden tarpeet olivat niin erilaisia. Ymmärsimme lisää siitä, mitä helsinkiläiset ajattelevat.

Yöstä löytyi karkeasti kuusi eri käyttäjäryhmää: lepääjät, arjen pyörittäjät, selviytyjät, harrastajat, kokijat ja yötyöskentelijät.

– Samalla tarkasteltiin myös yön käsitettä ajallisesti ja määriteltiin illan ja aikaisen aamun tunnit. Helsinki elää ympäri vuorokauden, mutta yöaikaan tapahtuvat toiminnot ja palvelut vaativat kaupungin mukaan kokonaisvaltaista suunnittelua. Yöksi määriteltiin kello 18–06 välinen aika.

Yöhön liittyviä teemoja olivat kulttuuri, ravintolat, liikenne ja turvallisuus.

Vallilasta yökaupunginosa? Keikkapaikat ja yökerhot jääneet ahtaalle Helsingissä

Yöluotsin työn tuloksena syntyi yhdessä sidosryhmien kanssa Helsingin yön kehityssuunnitelma.

– Se oli isoin asia, Forsström sanoo.

Keskeisimpiä ajatuksia olivat muun muassa, että liikkuminen Helsingin yössä täytyy olla turvallista, Helsingin vetovoima ja elämyksellisyys kasvavat ja että hyviä toimintamalleja päivällä voidaan ottaa käyttöön myös yöaikaan.

Lue: Helsinki palkkaa ensimmäisen "yöpormestarin" parantamaan öistä kaupunkia – tätä kaikkea tehtävään kuuluu

Helsinki palkkaa työntekijän kehittämään yöelämää – "Vilkas elämä öisin kuuluu kansainväliseen kaupunkiin"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut