Asiointi: Tulkkeja tarvitaan nyt Suomessa kipeästi, sillä vieraiden käyttökielten määrä kasvaa vauhdilla ja uusimpana on ukraina.
Suomeen saapuneiden ukrainalaisten suuri määrä on tuottanut maamme viranomaisille kielen osalta harmaita hiuksia: etenkin vanhemmat ukrainalaiset eivät osaa juuri englantia, ja toisaalta Suomesta löytyy hyvin niukasti ukrainankielisiä tulkkeja.
– Tilanne on muuttunut nopeasti. Ongelmia on tullut siitä, että uusia tulkkaustarpeita on lyhyessä ajassa tullut lisää. Myös tulkkauspalveluiden kilpailutus on kasvanut, kertoo tulkkauksen yliopettaja Gun-Viol Vik Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
– Kilpailutus ei sinänsä ole ongelma, mutta vaarana se, että tulkkauksen tilaajat kiinnittävät huomiota vain hintaan, eivät laatuun.
Vikin mukaan koulutetun tulkin käyttäminen nopeuttaa asiointia ja on turvallista myös esimerkiksi hoitotilanteessa. Pahimmillaan kouluttamattoman tulkin epävarma työ voi johtaa jopa siihen, että tapahtuu suoranaisia hoitovirheitä.
Vik viittaa eräässä sairaanhoitopiirissä muutama vuosi sitten tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi satoja lääkäreitä ja hoitajia.
– Osa vastaajista katsoi potilasturvallisuuden vaarantuneen sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole käytetty ammattitulkkia.
Tiettyjen kielten osalta Suomessa on selvä pula koulutetuista tulkeista, sillä saattaa olla, että harvinaisimpien kielten osalta koko maassa ei ole pätevää tulkkia.
– Silti myös tavallisempien kielten – esimerkiksi venäjän, arabian, kurdin ja somalin – kohdalla on tullut ongelmia.
– Näitä kieliä käyttää tietenkin suurempi joukko tulkkeja, mutta heidänkin koulutustaustansa on sangen kirjava. Houkutuksena voi olla käyttää tulkkina omaa sukulaista tai jopa lasta.
– Asioinneissa esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuollossa ei pidä turvautua ystävien tai omaisten tulkkaukseen, vaan niihin viranomainen tilaa ammattitulkin. Asioimistulkin ammattietiikan mukaisesti tulkki on salassapitovelvollinen ja hän tulkkaa kattavasti ja puolueettomasti, Vik muistuttaa.
Tulkkipulaa Diakonia-ammattikorkeakoulu ei ole jäänyt ihmettelemään, vaan se kouluttaa lisää ammattitaitoisia asioimis- ja oikeustulkkeja.
Ammattikorkeakoulussa on nyt koulutettu eri kielten asioimistulkkeja tasan kymmenen vuotta, ja tuona aikana heitä on valmistunut noin 120. Oikeustulkkauksen erikoistumiskoulutuksen on puolestaan kesään mennessä suorittanut noin 25 tulkkia.
– Suomessa vain oikeustulkeilla on oma rekisteri, mutta asioimistulkkienkin pitäisi päästä vastaavaan rekisteriin. Ruotsissa ja Norjassa rekisterimenettely on kattavampi, Vik kertoo.