Isto, 60, syö mämmiä koko vuoden kuin "Mietaa pääsiäisenä" – näin pääsiäisen herkkuja ostetaan Helsingissä, Citymarket-kauppias paljastaa suosikkituotteen: "Se on myydyin"

Pääsiäinen on alkukevään juhla, jossa ruoalla ja herkuilla on suuri merkitys.

Helsingin Uutiset kävi kysymässä Itäkeskuksessa, mitkä herkut tänä pääsäisenä maistuvat.

Visa Viljamaa, 35, on paastonnut pian kuusi viikkoa ja kertoo nyt, miksi paaston suosio kasvaa – "Vaikka elämme ennennäkemättömän rikkaassa ajassa, elämästä usein myös puuttuu jotain merkityksellistä"

Eastonin Citymarketissa asioivat rastilalaiset Maritta, 58, ja Isto Kuusisto, 60, kertovat olevansa pääsiäisenä matkoilla Virossa, eikä perinteisiä pääsiäisherkkuja tule ehkä syötyä. Mämmin makuun on silti päästy jo ennen joulua.

– Sinähän aloitat mämmin syönnin jo marraskuussa, Maritta toteaa miehelleen, joka kertoo syövänsä mämmiä lähes ympäri vuoden. Pääsiäisen aikaan herkkua kuluu muutama tuokkosellinen.

– Minä syön mämmiä koko vuoden aikana saman verran kuin Mietaa pääsiäisenä, Isto toteaa mämmiä rakastavasta hiihtolegenda Juha Miedosta.

Pariskunta herkuttelee pääsiäisenä myös pashalla, rahkalla ja joskus karjalanpaistilla.

– Lammasta en ole oikein innostunut tekemään. Lapsenlapsille ostamme pääsiäismunia, rouva toteaa.

Vesalalaiset Jokke, 66, ja Mani, 71, valikoivat karkkiosastolla pääsiäismunia lapsenlapsille.

– Mignoneita ja kindereitä on toivottu, Mani sanoo.

Välillä kulutus nousee ja välillä laskee.

Mämmi on molempien suuri herkku.

– Pari tuokkosellista mämmiä menee. Mämmin kanssa saa oikein luvan kanssa käyttää kermaa, Jokke tuumii.

Kauppias Mika Timonen kertoo, että mämmiä myydään tänä pääsiäisenä noin 6 000 tuokkosellista.

– Välillä kulutus nousee ja välillä laskee. Nyt uusia valmistajiakin on tullut lisää. Valikoimassa on myös gluteenitonta mämmiä.

– Passionkakut on kuitenkin pääsiäisen juttu. Se on myydyin, kauppias arvelee.

Lihoista perinteinen lammas ja yrteistä rosmariini nousevat myyntilistan kärkeen.

Käytävällä vastaan kävelee helsinkiläinen ruokavaikuttaja Sikke Sumari, 71. Hän sanoo viettävänsä pääsiäisen Ranskan Nizzassa, mutta kuvailee olevansa perinteiden vaalija.

– Tykkään perinteistä. Syön mämmiä. Ruoaksi laitan yleensä lammasta jossain muodossa. Karitsan kyljyksiä tai lampaan filettä, joka kypsyy nopeasti kuin nakki.

Perinteiden vaaliminen tulee pitkälti lapsuuden kodista. Sumari maalaa kahden kolmevuotiaan lapsenlapsensa kanssa munia, tekee rahkaisia jälkiruokia ja joskus pashaakin.

– Toisaalta minun on vaikea sanoa, että tekisin jotain yleensä, koska en tee mitään niin sanotusti yleensä, jos ei tunnu siltä, ruokaguru toteaa.

Venäjällä vuosia asunut marjaniemeläinen Kirsi Ketola, 42, sanoo pääsiäisen olevan rauhoittumisen juhla ja kiva hengähdystauko kohti kevättä. Venäjän vuosista mukana kulkevat edelleen pasha ja pullaa muistuttava kulitsa, jotka kuuluvat ortodoksisiin pääsiäisperinteisiin, mutta myös marjaniemeläiskodin pääsiäispöytään.

– Nämä perinteet tulevat vahvasti Venäjältä. Lammasta tulee harvemmin laitettua.

Pääsiäinen näkyy lähinnä ruokapöydässä, ei juurikaan muuten.

– Kerron toki lapsille, että se on paastonajan päätös, mutta nykyarjen hulinoissa oikeat merkitykset helposti häviävät

"Piti viiniä ostaessa miettiä sanooko pusolee vai beaujolais" – HU:n lukijat jakoivat nostalgiset muistonsa Alkosta

Tytöt Pipsa, 10, ja Isla, 7, ovat innoissaan kaupan valtavasta suklaamunavalikoimasta. Tarjolla on ainakin kymmenen sorttia erilaisia pääsiäismunia. Valikoimaan kuuluu myös suklaakonvehteja, suklaapupuja, -sydämiä ja jopa -leppäkerttuja.

– Saanko kaikkia munia yhden? Pipsa heittää äidilleen.

– Äiti tekee meille aina pääsiäismunakartan, Isla toteaa.