Miksi pitää väkisin rakentaa ahtaisiin paikkoihin, ihmettelee asukas Matti Pekkala – Ruoholahtea aiotaan tiivistää usealla uudella hankkeella

Rakentaminen: Ruoholahdessa on suunnitteilla useita, kaavamuutoksia vaativia rakennushankkeita.

Ruoholahdessa on käynnissä useita täydennysrakentamishankkeita. Uusia taloja on suunnitteilla ainakin Itämerentorille, Salmisaareen, Helsingin kansanvälisen koulun pihalle sekä kanavan varteen Kellosaarenrantaan ja Tammasaarenlaituriin.

Aikaisemmin valmistuneita kohteita on muun muassa Tanssin talo (HU 5.1.), joka rakennettiin Kaapelitehtaan edessä sijainneelle aukiolle.

– En ymmärrä miksi pitää väkisin rakentaa ahtaisiin paikkoihin, puistoihin tai aukioille, sanoo alueella asuva Matti Pekkala.

Hänen mielestään viereinen Jätkäsaari on huono esimerkki siitä, mitä liian ahtaasti rakentaminen aiheuttaa.

– Jätkäsaaressa on paikoittain hyvin kapeita kujia, joiden varrella asunnot ovat pimeitä. Väljyys tuo viihtyisyyttä, Pekkala sanoo.

Alueella asuva Ada Pärnänen ei näe Kellosaarenrantaa sopivana paikkana täydennysrakentamiselle.

– Miten sinne edes mahtuisi taloja? Tontti on liian pieni. Talot varjostaisivat viereisiä asuintaloja varmasti, Pärnänen pohtii.

Lähtökohtaisesti Pärnänen ei vastusta Ruoholahden täydennysrakentamista.

– Riippuu tontista ja suunnitelluista rakennuksista. Toisiin paikkoihin uudet talot voivat sopia ihan hyvin.

Aalto-yliopistossa kestävän kehityksen maisteriopintoja tekevä Pärnänen tarkastelisi uusia kohteita kokonaisuutena sekä niiden ympäristövaikutusten kautta.

– Tammasaarenlaiturilla voisi ajatella, että asunnot ovat parempi vaihtoehto kuin hiililaivat, Pärnänen sanoo.

Salmisaareen on vielä tullut viimeisiä Helenin hiilikuljetuksia Venäjältä (HU 9.–10.4.).

Ruoholahden kaavoituksesta vastaavan arkkitehdin Jari Huhtaniemen mukaan hankkeista suuri osa on yksityisiä toimitilahankkeita, joille kaupunki on myöntänyt kehittämisvarauksen.

– Ruoholahti koetaan vetovoimaiseksi muun muassa hyvän sijaintinsa ja metron takia, hän sanoo.

1990-luvulla valmistunut Ruoholahti rakennettiin aikoinaan väljemmin ja matalammaksi kuin viereinen Jätkäsaari. Koska Helsingissä tonteista on pulaa ja kysyntä kovaa, etsitään lisäneliöitä täydennysrakentamisella.

Kaavoittaja tietää, että tämä aiheuttaa asukkaissa vastustusta. Valitusten määrä riippuu siitä, kuinka lähelle asuinkortteleita uudisrakennukset suunnitellaan.

– Muuttuvatko alueen elinolosuhteet tai viihtyisyys, varjostaako uudisrakennus asuntoa tai muuttuvatko näkymät, Huhtaniemi luettelee.

Suunnitteilla olevat rakennushankkeet vaativat muutoksia asemakaavaan. Tällä hetkellä kaavamuutos on vireillä Kellosaarenrannassa ja Helsingin kansainvälisen koulun tontilla. Huhtaniemen mukaan kaavamuutoksilla tähdätään alueiden parantamiseen.

– Ruoholahti on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana hurjasti, kun satama-alueesta on tullut asuinalue. Tuskin missään kaupunkirakenteessa on sellaista pysyvyyttä mitä ei voisi uudistaa ja parantaa. Kaupunkikuvan muuttumine on luonnollinen ja jatkuva prosessi.

Ruoholahti

Tiiviimpää kaupunkia

Tammasaarenlaiturin kelluvat talot: Helenin käytöstä poistuvan hiililaiturin päälle ja läntisen satama-alueen eteen suunnitellut 5-7-kerroksiset, vapaarahoitteiset asuintalot.

Kellosaarenrannan asuintalot: Helenin varavoimalan ja kanavan väliin suunnitellut 8-kerroksiset, vapaarahoitteiset asuintalot.

Itämerentorin tornitalo: Sitran Itämerentornin viereen suunniteltu yli 20-kerroksinen toimitilarakennus.

We Land Porkkalankadulla: 14-kerroksiset toimistorakennukset Porkkalankadun molemmille puolille.

Salmisaaren kelluva hotelli: 1-2-kerroksisia, kelluvia hotellihuoneistoja ja ravintolatoimintaa.

Helsingin kansainvälisen koulu: 5-kerroksinen lisäosa koulun pihalle.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut