Talous: Epäkohdasta tulee jo satoja yhteydenottoja kun vielä kolme vuotta sitten niitä oli vain muutamia.
Kokonaan uudenlainen ongelma on nostanut päätään pääkaupunkiseudun rakennustyömailla.
Etenkin ulkomaiset rakennustyöntekijät ovat luulleet toimivansa tavallisen palkansaajan asemassa, kunnes työsopimusta joudutaan esimerkiksi palkkariidan vuoksi tarkastelemaan lähemmin.
– On lukuisia tapauksia, joissa työnantaja ilmoittaakin, että työntekijä toimii kevytyrittäjänä. Usein on niin, ettei työntekijä ole edes kuullut tällaisesta yhtään mitään, harmittelee aluetoimitsija Johanna Elonen Rakennusliiton Helsingin palvelupisteestä.
– Tämä on selvästi kasvava ongelma. Kun vielä kolme vuotta sitten näitä tapauksia oli vuodessa aivan muutamia, viime vuonna tämän epäkohdan tiimoilta tuli jo satoja yhteydenottoja. Ja varmastikaan kaikki tapaukset eivät edes ole meidän tiedossamme.
Kun työntekijästä tehdään pakolla kevytyrittäjä, ei työnantajavastuita ole lainkaan.
– Lisäksi kaikissa Rakennusliiton tietoon tulleissa tapauksissa aliurakoitsija on kuitannut kuukausien työstä saatavat pääurakoitsijalta, mutta jättänyt maksamatta kevytyrittäjälle joko kokonaan tai suurimman osan hänelle kuuluneesta työsuorituksesta, Elonen kertoo.
– Ja kun aliurakoitsija jää tästä kiinni, hän onkin jo muissa maisemissa uuden firmansa kanssa. Pääurakoitsija joutuu sitten maksamaan tehdystä työstä vielä toisen kerran kevytyrittäjälle.
Menettelytapa on tullut esille myös Helsingin kaupungin ja Rakennusliiton tarkastuskäynneillä, joita on tehty ympäri pääkaupunkia. Epäselvyyksiä on ollut asuntotuotannossa sekä uudisrakennus- että peruskorjaustyömailla.
– Näitä ongelmia on erityisesti urakkaketjujen hännissä, Elonen arvioi.
Syy työntekijän ilmoittamiselle kevytyrittäjäksi löytyy urakoitsijoista ja rakennusliikkeistä.
Elonen ei pidä kevytyrittäjyyttä sinänsä ongelmana, mutta suhtautuu siihen ulkomaisten työntekijöiden kohdalla varauksella.
– Hyvin usein on niin, että rakennusalan ulkomaiset työntekijät eivät tiedä, mitä velvollisuuksia kevytyrittäjänä toimiminen sisältää. He saattavat luulla, että työnantaja maksaa esimerkiksi sairasvakuutus- ja eläkemaksut, vaikka ne kuuluvatkin kevytyrittäjän itsensä vastuulle.
– Jos sitten sattuu niin, että rakennustyömaalla tapahtuu onnettomuus, eivät vakuutusasiat olekaan kunnossa. Silloin ollaan ongelmissa, Elonen muistuttaa.
Saattaa käydä niin, että työntekijä joutuu ottamaan lainaa sairauskulujen peittämiseksi. Jos lainaa ei pysty hoitamaan, se menee ulosottoon ja tulee maksuhäiriö. Työntekijä voi joutua tekemään myös pimeitä töitä.
– Ei tätä menettelyä voi muuten kuvailla kuin että se on modernia orjakauppaa, Elonen arvioi.
Ilmiöstä tulee hänen mukaansa 10–15 vuodessa harmaan talouden jättiongelma, jos sitä ei saada nopeasti kitkettyä. Keinoina ovat työntekijöiden valistaminen ja tehostetut tarkastuskäynnit.
– Pääkaupunkiseutu on tässä asiassa selvästi koelaboratorio. Jos tämä lyö itsensä läpi Helsingissä, ilmiö varmasti yleistyy myös muualla Suomessa.
Viime vuonna aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset tekivät vajaat 1 600 tarkastusta ulkomaalaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin.
Rakennusalalla joka kolmannessa tarkastuksessa löytyi vähintään yksi henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa.