Talous: Ekonomistin mukaan hintojen nousu ei ole ohimenevä ilmiö. Se tarkoittaa myös korkojen nousua.
Venäjän hyökkäyssota on innostanut monen kokoamaan kotivaraa ja selvittämään väestönsuojan sijaintia.
Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin myös taloudellinen varautuminen.
Länsiväylä kysyi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiarolta, miten eri tilanteessa olevat espoolaiset voivat varautua talouden turbulenssiin.
1. Kuluttajat
Inflaatio eli rahan ostovoiman heikkeneminen oli pitkään maltillista, mutta nyt inflaatio on kiihtynyt.
Inflaatio oli helmikuussa 4,5 prosenttia. Hannu Nummiaro ennakoi, että kun maaliskuun tiedot julkaistaan, inflaatio on 5,5 prosentin tietämillä.
Toistaiseksi hintojen nousu näkyy erityisesti bensapumpulla, mutta Nummiaron mukaan inflaatio on laaja-alaista. Esimerkiksi ruokakaupassa vaikutukset ovat vielä edessä.
Nummiaro on laskenut, että keskimääräisen kuluttajan vuosimenot kasvavat 1 886 euroa. Kun maaliskuun luvut julkaistaan, Nummiaro odottaa, että keskiarvo nousee jo 2 500 euron tietämille.
Nummiaro kehottaa varautumaan siihen, että inflaatio ei ole ohimenevä ilmiö.
– Pitää varautua siihen, että kestää pitkän aikaa ennen kuin palkat saavat hintatason kiinni ja olemme rakentaneet uudenlaisen energiatalouden.
Jos palkasta ei jää tällä hetkellä mitään säästöön, omaa taloutta on sopeutettava eli karsittava tarpeettomia menoja.
2. Asuntovelalliset
Asuntovelallisia on hellitty pitkään alhaisilla koroilla, mutta paluu normaaliin on alkanut.
12 kuukauden euribor nousi tiistaina ensi kertaa plussalle, ja samalla päättyi poikkeuksellinen useiden vuosien miinuskorkojen aika.
Nummiaro ennakoi, että Euroopan keskuspankki voi nostaa ohjauskorkoa tänä vuonna kaksikin kertaa.
– Espoolaiselle asuntovelalliselle se tarkoittaa, että korot alkavat pikku hiljaa mennä plussan puolelle eikä pelkkä marginaalikorko enää riitä.
Nummiaron mukaan asuntovelallisen kannattaa varautua kahden prosentin korkoon ja laskea heti, mitä se tarkoittaa omalla kohdalla.
Jos taloudessa on velkaa 300 000 euroa, kahden prosenttiyksikön nousu korossa tarkoittaa 6 000 euroa vuodessa.
Suurempikin korkojen nousu on Nummiaron mukaan mahdollinen.
– Tyhjästä luodun rahan ja velkaelvytyksen jälkeen ollaan kartoittamattomilla vesillä sen suhteen, kuinka korkeaksi inflaatio voi nousta, hän huomauttaa.
Jos haluaa mielenrauhaa, omaan asuntolainaan voi ostaa korkoputken, joka suojaa korkojen nousulta. Korkoputkea ei kuitenkaan saa enää yhtä halvalla kuin ennen, kun korot ovat jo lähteneet nousemaan. Nummiaro kehottaa kilpailuttamaan pankkien korkoputket.
Inflaatiosta on asuntovelalliselle se ilo, että inflaatio syö velkaa. Tästä on apua myös Suomen velkaantuneelle julkiselle sektorille.
3. Säästäjät
Kun inflaatio kiihtyy, pankkitili on entistä huonompi paikka makuuttaa rahoja. Toisaalta myös osakemarkkinoilla nähtiin Venäjän hyökkäyksen alettua pudotus.
Nummiaro huomauttaa, että osakekurssien notkahdus on noudatellut aika tarkasti aiempia geopoliittisia kriisejä.
– Mennään nopeasti alas ja tullaan nopeasti ylös, hän tiivistää.
Nummiaron mielestä pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse muuttaa sijoitusstrategiaansa.
– Jos on jo suunnitelma, paljonko säästää ja mihin säästää, tällainen markkinamyllerrys on huono aika sen päivittämiseksi. Silloin on vaarana, että heittää sen ulos väärällä hetkellä, Nummiaro sanoo.
Osakemarkkinoilla riskiä voi vähentää hajauttamalla sijoituksia eri alueille ja toimialoille. Jos osakemarkkinat tuntuvat liian riskialttiilta, inflaatiolta voi suojautua myös rahastojen avulla.