Puolustus: Ukrainan sota on luonut huolta varusmiesten keskuuteen, mutta se on myös lisännyt palvelusmotivaatiota.
Ukrainan toista kuukautta kestänyt sota on herättänyt varusmiesten joukossa keskustelua tulenarasta tilanteesta. Monia huolestuttaa etenkin se mahdollisuus, että konflikti laajenisi myös Suomeen.
– Kun Euroopassa soditaan, se ilman muuta luo paineita palvelustaan suorittaville varusmiehille. Toisaalta Ukrainan sodan myötä varusmiehet ymmärtävät nyt entistä paremmin, miksi puolustautumista harjoitellaan myös Suomessa.
– Myös innokkuus suorittaa oma palvelusaika mahdollisimman hyvin on kyllä mielestäni lisääntynyt, arvioi Varusmiesliiton puheenjohtaja Joel Elmaci, 22.
Varusmiesliitto ei kuitenkaan ole järjestänyt näistä asioista kyselyä jäsenistölleen, jotta se ei loisi lisää stressiä.
Varusmiehet tarvitsevat nyt enemmän lepoaikaa.
Elmacin mukaan Varusmiesliittoon on tullut kyselyjä reserviläisiltä, jotka haluavat tietää mahdollisen sodan ajan sijoituspaikkansa.
– Me emme sitä tietenkään tiedä, vaan asiaa pitää kysyä puolustusvoimilta, Elmaci korostaa.
Yli kaksi vuotta kestänyt koronatilanne on sekin omalta osaltaan lisännyt paineita varusmiesten keskuuteen.
– Varusmiehet tarvitsevat nyt kieltämättä tavallista enemmän lepoaikaa ja keskusteluapua. Tätä on monissa varuskunnissa jo lisättykin, Elmaci mainitsee.
Santahaminassa toimivassa Kaartin jääkärirykmentissä on huolehdittu siitä, että varusmiehet voivat tarvittaessa kääntyä esimerkiksi sosiaalikuraattorin tai sotilaspastorin puoleen.
Sekä kuraattorin että sotilaspastorin kanssa puhutaan muun muassa ihmissuhde- ja mielenterveysongelmista. Ahdistuneisuus ja masennus ovat etenkin koronapandemian myötä lisääntyneet varusmiesten joukossa.
Suomen mahdollinen liittyminen puolustusliitto Natoon on yksi varusmiehiä askarruttavista käänteistä, jotka Ukrainan sota on tuonut tullessaan.
– Varusmiesliitto ei ole ottanut kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, mutta itse koen henkilökohtaisesti asian niin, että jäsenyys kyllä lisäisi turvallisuudentunnetta Suomessa, Elmaci pohtii.
Myös hallituksen keskiviikkona julkaisemassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisäisi kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Itämeren alueella.