WWF on juuri avannut uuden Luontoliven, joka on Saaristomeren norppalive ja jatkoa kuuluisalle Saimaan norppalivelle. Saaristomeren norppalive kuvaa luotoa, jolle itämerennorpat kokoontuvat keväisin karvanvaihtoon.
Harva tietää, että Saaristomerelläkin elää norppia, ja että niitä on jopa vähemmän kuin lähisukulaisiaan Saimaalla: vain noin 200–300 yksilöä.
Kuuluisan Saimaan-sukulaisensa tavoin itämerennorpat vaihtavat keväällä karvansa. Valtaosan ajastaan vedessä viettävät norpat nousevat silloin paistattelemaan päivää luodoille ja vesirajan kiville, sillä lämpimältä ja kuivalta iholta vanha karva irtoaa paremmin.
Toisin kuin saimaannorpat, itämerennorpat lekottelevat mielellään joukolla. WWF:n Saaristomeren norppalive kuvaa pötkötteleviä itämerennorppia lounaisessa saaristossa.
– Kaikkein parhailla paikoilla luotojen rannoilla voi maata jopa kymmeniä itämerennorppia, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen tiedotteessa.
Saaristomeren norppalivessä on kaksi kameraa hieman eri kohdissa luodolla. Kun tuulensuunta muuttuu ja norpat vaihtavat makoilupaikkaa, myös kameran näkymää voidaan vaihtaa.
Itämerennorppa on lumesta ja jäästä riippuvainen arktinen hylje, kuten lähisukulaisensa saimaannorppakin. Myös sen suurin uhka on sama kuin saimaannorpalla, eli ilmastonmuutos.
Saaristomeren norppalivellä onkin tietoisuuden kasvattamisen ja luontoelämysten tarjoamisen lisäksi vahva tutkimuksellinen tavoite.
– Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena on auttaa tunnistamaan näitä norppayksilöitä, joiden elämästä tiedetään kovin vähän, Tolvanen toteaa.
Itämerennorpilla on saimaannorpan tavoin turkissaan yksilöllinen kuviointi, joka säilyy samanlaisena norpan koko elämän ajan. Turkin kiehkurakuviointi on kuin karvainen sormenjälki, jonka avulla norppayksilöt voidaan erottaa toisistaan.
Turkkikuvioiden valokuvatunnistusta eli photo-ID:tä on jo käytetty tehokkaasti saimaannorppien tutkimuksessa. Nyt tavoitteena on kerätä itämerennorpista samanlainen tunnistuskortisto. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarkentaa arvioita Saaristomeren norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta.
Tätä tarkoitusta varten Saaristomeren norppaliven kamerat ovat etäohjattavia ja zoomattavia. Samalla kun toinen kamera välittää livekuvaa yleisölle, tutkijat voivat operoida toista kameraa.