Uusi tutkimus osoittaa, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana saattaa muuttaa vastasyntyneen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.
Raskaana olevista äideistä arviolta 4–6 prosentilla on käytössä masennuslääkitys ja 1–3 prosentilla epilepsialääkitys. Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Uuden lastensairaalan yhteydessä toimivassa BABA-tutkimuskeskuksessa selvitettiin äidin lääkitykselle sikiöaikana altistuneiden vastasyntyneiden aivotoimintaa.
Tutkimuksessa mitattiin lapsen unen aikaista aivotoimintaa aivosähkökäyrällä (EEG), ja siitä laskettiin lapsen aivokuoren hermoverkostojen toimintaa.
Tutkimukset osoittivat, että altistuminen epilepsia- ja masennuslääkkeille sikiöaikana aiheuttaa laajasti aivojen eri alueilla näkyviä, mutta mekanismeiltaan eri tavoin kohdentuneita muutoksia aivokuoren hermoverkostoissa.
Masennuslääkkeiden osalta vaikutus oli voimakkaampi aivokuoren paikallisissa verkostoissa. Sen sijaan epilepsialääkealtistuksella oli lääkekohtaisia vaikutuksia eri aivoalueisiin. Yhteistä molemmille lääkeaineryhmille oli vaikutus siihen, miten aivokuori reagoi unen vaiheiden muutoksiin.
Tutkimukset tarjoavat täysin uudenlaisen tavan arvioida lääkeaineiden vaikutuksia lapsen aivotoiminnan kehitykseen.
– Kehittämämme tutkimusmenetelmät tarjoavat puitteet tutkia laajemmin myös sitä, miten kohtuympäristössä olevat tekijät vaikuttavat sikiön aivojen kehitykseen. Näitä sikiöön vaikuttavia asioita ovat paitsi raskauden aikainen lääkehoito myös äidin ravitsemus, muu terveydentila sekä ympäristötekijät, professori Sampsa Vanhatalo summaa tiedotteessa.