Hakasalmen huvilan näyttely sukeltaa elokuvien sekä TV-sarjojen Kallioon. Se esittää tärkeitä huomioita.
Kallio oli ennen rikosten ja varjojen laitakaupunki. Nyt siitä on tullut päivänpaisteinen ja huoleton hipsterikeskittymä.
Kuulostaako oikealta? Todellisuudessa kumpikaan näkemyksistä ei ole totta – tai ainakaan koko totuus. Mielikuvat ovat eri aikakausien populaarikulttuurin näkemyksiä Kalliosta.
Vuosikymmeniä sitten Kallio näkyi elokuvissa hämyisenä alueena. Esimerkiksi tuoreessa Aikuiset-sarjassa näkökulma on paljon valoisampi.
– Kalliossa asuneita on varmaan aina naurattanut tai ehkä hermostuttanutkin, kun fiktion tekijät ovat esittäneet alueesta kärjistettyä kuvaa, pohtii Minna Santakari.
Näihin mielikuviin pääsee nyt tutustumaan Santakarin kuratoimassa näyttelyssä Rikoksen ja rakkauden kaduilla – leffojen Kallio. Näyttely järjestetään Hakasalmen huvilassa.
Näyttely tarkastelee Pitkänsillan pohjoispuolella tehtyjä elokuvia ja sarjoja. Kallion ohella mukana ovat Alppilan, Hermannin ja Sörnäisten alueet.
– Kun miettii Helsinkiä, niin luonteikkaimmat alueet löytyvät Pitkänsillan pohjoispuolelta. Juuri alueen historiallisten kerrostumien ja tietynlaisen rosoisuuden takia Kallio on puhutellut elokuvantekijöitä.
Santakari nostaa näyttelyssä esiin tärkeitä huomioita. Esimerkiksi naisten roolit ovat monipuolistuneet vuosikymmenten aikana.
Vanhoissa elokuvissa naishahmot ovat usein vastuullisia. Ystävyyssuhteetkin pohjautuvat työtoveruuteen. Miehet puolestaan pyörivät huolettomasti porukoissa ja juopottelevat.
– Onneksi nykyisin naisen rooli on jo muutakin kuin vastuuntuntoinen. Kyllä tällainen kuvasto on aikanaan kaventanut naisten mahdollisuuksia.
Sillä on merkitystä, miten asioista ja ihmisistä puhutaan. Tarinat eivät vain heijastele todellisuutta, vaan myös luovat sitä.
On myös tärkeää, kuka kertoo tarinat. Pitkään Kallioon sijoittuvien elokuvien tekijät olivat itse Pitkänsillan eteläpuolelta. Silloin kaupunginosa näyttäytyi varjoisena.
Vasta vuonna 1978 Pirkko Saision omakohtaiseen romaaniin perustuva Elämänmenoa-televisiosarja muutti tilanteen. Saisio kertoo romaanissa lapsuudestaan ja kouluvuosistaan Fleminginkadun tuntumassa.
– Se oli käänteentekevää. Alueen ihmiset pääsivät itse ääneen, eikä sinne vain projisoitu ennakkokäsityksiä, jotka saattoivat olla hyvinkin asenteellisia.
Hakasalmen huvilan alakerrassa esitellään kuvauspaikkoja, elokuvantekoa ja varjoisaa kuvastoa rikoselokuvista.
Yläkerrassa keskitytään varjojen sijaan rakkauteen. Esillä ovat romantiikka, ystävyys ja sukupuoliroolit. Myös työläisperheet ja niiden vahvat naiset saavat huomiota.
Näyttelyssä on häkellyttävä määrä materiaalia: elokuvaklippejä, valokuvia, rekonstruoituja asuja, maskeerauksen työvälineitä sekä laaja interaktiivinen kartta.
– Kävijä pääsee tutustumaan myös hämäräperäiseen 1950-luvun osto- ja myyntiliikkeen tunnelmiin.
Teoksia on kuvattu Kalliossa hurjat määrät. Valokuvissa ja klipeissä vilahtelevat muun muassa Edvin Laine, Tauno Palo ja Anna Airola.
Esillä ovat niin Suomen vanhin säilynyt näytelmäelokuva Ollin Oppivuodet vuodelta 1920 kuin tuore Aikuiset-sarja.
Kaikesta näkee, että näyttely on tehty suurella sydämellä.
Santakari vietti lapsuutensa Kallion kirkon maisemissa. Sittemmin hän on työskennellyt elokuvien parissa lavastussuunnittelijana ja kirjoittanut tietokirjoja elokuva- ja kaupunkihistoriasta. Hän sai idean näyttelyyn viitisen vuotta sitten.
– Toivon, että näyttely lisää ymmärrystä elokuvista, niiden tekemisestä ja fiktion merkityksestä meidän kaikkien elämässä.
– Kallio on paikka, jossa tunnen olevani kotona.
