Tutkimus: Suomalaisten kotitaloissa 7,8 miljardin korjaustarpeet vuosittain – Remontin hinta vaihtelee rajusti alueittain

Suomen asuinrakennuksista pitää korjata tulevina vuosikymmeninä noin 4,07 neliötä vuodessa, mikä tarkoittaa vuosittain keskimäärin 7,8 miljardin euron kuluja. Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston tuore tutkimus, joka esiteltiin keskiviikkoaamun tiedotustilaisuudessa.

– On kuitenkin tärkeää erottaa teknisesti perusteltu korjaustarve ja taloudellisesti perusteltu. Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevaisuudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri alueilla, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua.

Pääkaupunkiseudulla käytännössä kaikki korjaukset ovat myös taloudellisesti perusteltuja, kun taas paljon väestöään menettävillä alueilla vain 85 prosenttia rakennuksista kannattaa remontoida.

Etenkin väestöä menettävillä alueilla remonteille voi olla vaikea löytää rahoitusta.

– Jos korjaamiseen menee kaksi kolme kertaa rakennuksen arvon verran, korjaaminen ei ehkä ole niin mielekästä, sanoo tutkijatohtori Antti Kurvinen Tampereen yliopistosta.

Rahoittamisvaikeuksia on tiedossa kuitenkin osalle taloyhtiöistä jopa pääkaupunkiseudulla, Kiinteistöliitto arvioi. Ongelmia on erityisesti pienillä taloyhtiöillä.

– Erityisesti matalimpien arvojen kiinteistöissä korjaushankkeiden toteuttaminen entisestään vaikeutuu, mikäli olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoja merkittävästi nostetaan, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

EU:n kaavailema energiatehokkuusdirektiivi lisäisi energiaremonttien tarvetta. Kiinteistöliiton mukaan direktiivi tarkoittaisi remonttien kallistumisia ja lisää rahoitusvaikeuksia.

Kiinteistöliitto ehdottaakin, että valtion täytetakausjärjestelmää muokattaisiin.

– Jos taloyhtiöiden rahoituksen valuvikoja ei pystytä korjaamaan, liian monen taloyhtiön asuinrakennukset jäävät isolta osaltaan korjaamatta, ja samalla myös päästö- ja energiatavoitteet jäävät osin toteutumatta, Kero sanoo.

Asunnonomistaja! Kallis remonttilasku uhkaa EU:n vihreän kehityksen nimissä –  Satojatuhansia suomalaisia ollaan luokittelemassa pakkorakoon

Ajetaanko suomalaisia pois kodeistaan? – Omakotiliitto tyrmistyi EU:n suunnitelmista: "Aggressiiviset toimenpiteet eivät johda hyvään"

Korjausta kaipaavista rakennuksista suurin osa on omakoti- ja rivitaloja, paitsi pääkaupunkiseudulla kerrostaloja.

Kerrostaloja on pääkaupunkiseudun asuntokannasta enemmistö. Niitä on merkittävä osa myös muissa kasvavissa keskuksissa, kun taas muut alueet ovat pientalovaltaisia.

Kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla remontointia kaipaavista rakennuksista pientaloja on 74–87 prosenttia. Tämä johtuu Antti Kurvisen mukaan paitsi pientalojen runsaasta määrästä, myös niiden iästä: remontit alkavat olla ajankohtaisia.

Remontin hinta vaihtelee huimasti eri alueiden välillä, tutkimuksesta selviää.

Taulukon mukaan pääkaupunkiseudun asunnonomistaja maksaa kerrostalon pinta- ja kalusteremontista 120 euroa enemmän (574 e) neliöltä kuin voimakkaasti supistuvan alueen asukas (454). Pientalon raskaassa peruskorjauksessa hintaero on jo 725 euroa neliöltä (3 467/2 742).

Ero pääkaupunkiseudun ja muiden kasvualueiden välillä on pienempi, kerrostalon pinta- ja kalusteremontissa vain 31 euroa neliöltä ja pientalon raskaassa peruskorjauksessa 189 euroa neliöltä.

Luvut perustuvat Haahtelan tarjoushintaindeksiin tammikuulta 2021. Hinnat ovat indeksin mukaan sittemmin nousseet roimasti.

Tutkimuksessa tarkasteltiin asuinrakennuskannan korjaustarpeita seuraavan 30 vuoden aikana.

Raportin tilasivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Rakennusteollisuus RT, ja Rakennusinsinööriliitto RIL.

Tavoitteena menetelmä arviointiin

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli kehittää läpinäkyvä sekä helposti toistettava menetelmä korjausrakentamistarpeen arvioimiseksi tulevaisuudessa.

Jatkossa mallilla voidaan laskea esimerkiksi asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien politiikkatoimien kustannuksia.

Mallissa lähtökohtana on nykyinen asuinrakennuskanta, ja tulevan kehityksen määrittää väestöennuste ja arvio asuntojen keskikoon kehityksestä. Perusskenaariossa pinta- ja kalusteremontit toistuvat 25 vuoden syklillä, kevyt perusparannus 50 vuoden ja raskas perusparannus 100 vuoden syklillä.

– Tutkimuksen menetelmällä pystytään kuvaamaan asuinrakennusten tulevaisuuden korjaustarvetta verrattain hyvin. Koko Suomen asuinrakennuskannan tasolla tarkasteltuna tulokset viittaavat siihen, että tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Kurvinen tiedotteessa.

Kun suunnittelet kattoremonttia, muista tämä! Rakennusmestari: "Vanhoissa taloissa ei välttämättä ole lainkaan"

Haluatko muuttaa asumaan ilmaiseksi maaseudulle? – MTK:n hanke etsii tyhjille taloille uusia asukkaita

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut