Suomen asuinrakennuksista pitää korjata tulevina vuosikymmeninä noin 4,07 neliötä vuodessa, mikä tarkoittaa vuosittain keskimäärin 7,8 miljardin euron kuluja. Näin arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston tuore tutkimus, joka esiteltiin keskiviikkoaamun tiedotustilaisuudessa.
– On kuitenkin tärkeää erottaa teknisesti perusteltu korjaustarve ja taloudellisesti perusteltu. Kaikille asunnoille ei välttämättä ole kysyntää tulevaisuudessa, joten niiden korjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi on tärkeää tietää, miten asuntokysyntä ja -tarjonta kohtaavat tulevaisuudessa eri alueilla, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua.
Pääkaupunkiseudulla käytännössä kaikki korjaukset ovat myös taloudellisesti perusteltuja, kun taas paljon väestöään menettävillä alueilla vain 85 prosenttia rakennuksista kannattaa remontoida.
Etenkin väestöä menettävillä alueilla remonteille voi olla vaikea löytää rahoitusta.
– Jos korjaamiseen menee kaksi kolme kertaa rakennuksen arvon verran, korjaaminen ei ehkä ole niin mielekästä, sanoo tutkijatohtori Antti Kurvinen Tampereen yliopistosta.
Rahoittamisvaikeuksia on tiedossa kuitenkin osalle taloyhtiöistä jopa pääkaupunkiseudulla, Kiinteistöliitto arvioi. Ongelmia on erityisesti pienillä taloyhtiöillä.
– Erityisesti matalimpien arvojen kiinteistöissä korjaushankkeiden toteuttaminen entisestään vaikeutuu, mikäli olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden vähimmäistasoja merkittävästi nostetaan, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.
EU:n kaavailema energiatehokkuusdirektiivi lisäisi energiaremonttien tarvetta. Kiinteistöliiton mukaan direktiivi tarkoittaisi remonttien kallistumisia ja lisää rahoitusvaikeuksia.
Kiinteistöliitto ehdottaakin, että valtion täytetakausjärjestelmää muokattaisiin.
– Jos taloyhtiöiden rahoituksen valuvikoja ei pystytä korjaamaan, liian monen taloyhtiön asuinrakennukset jäävät isolta osaltaan korjaamatta, ja samalla myös päästö- ja energiatavoitteet jäävät osin toteutumatta, Kero sanoo.
Korjausta kaipaavista rakennuksista suurin osa on omakoti- ja rivitaloja, paitsi pääkaupunkiseudulla kerrostaloja.
Kerrostaloja on pääkaupunkiseudun asuntokannasta enemmistö. Niitä on merkittävä osa myös muissa kasvavissa keskuksissa, kun taas muut alueet ovat pientalovaltaisia.
Kasvukeskusten ulkopuolisilla alueilla remontointia kaipaavista rakennuksista pientaloja on 74–87 prosenttia. Tämä johtuu Antti Kurvisen mukaan paitsi pientalojen runsaasta määrästä, myös niiden iästä: remontit alkavat olla ajankohtaisia.
Remontin hinta vaihtelee huimasti eri alueiden välillä, tutkimuksesta selviää.
Taulukon mukaan pääkaupunkiseudun asunnonomistaja maksaa kerrostalon pinta- ja kalusteremontista 120 euroa enemmän (574 e) neliöltä kuin voimakkaasti supistuvan alueen asukas (454). Pientalon raskaassa peruskorjauksessa hintaero on jo 725 euroa neliöltä (3 467/2 742).
Ero pääkaupunkiseudun ja muiden kasvualueiden välillä on pienempi, kerrostalon pinta- ja kalusteremontissa vain 31 euroa neliöltä ja pientalon raskaassa peruskorjauksessa 189 euroa neliöltä.
Luvut perustuvat Haahtelan tarjoushintaindeksiin tammikuulta 2021. Hinnat ovat indeksin mukaan sittemmin nousseet roimasti.
Tutkimuksessa tarkasteltiin asuinrakennuskannan korjaustarpeita seuraavan 30 vuoden aikana.
Raportin tilasivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Rakennusteollisuus RT, ja Rakennusinsinööriliitto RIL.
