Suomi on historiallisen päätöksen edessä, kun poliitikot pian päättävät, hakeeko Suomi Nato- jäsenyyttä.
Eduskunta käsittelee hallituksen selontekoa, jonka on tarkoitus toimia Suomen Nato-ratkaisun pohjana.
Päätöksiä asiassa odotetaan vielä tämän kevään tai alkukesän aikana.
Mitä mieltä Pukinmäessä ollaan Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä?
Hely Ojala, 70:
– Kyllä pitäisi, se luo turvaa.
Ojala sanoo kantansa vahvistuneen viime kuukausien aikana.
– Mitä enemmän tietoa olen asiasta saanut, sitä paremmalta ajatus tuntuu.
Yksi tärkeä seikka on se, ettei jäsenyys tarkoita automaattisesti sitä, että suomalaiset joutuisivat sotimaan muiden maiden alueelle.
– Ajattelen asiaa lasten ja lastenlasten näkökulmasta, en niinikään itseni.
Ali Muslim Abbas:
– Suomen pitäisi pysyä puolueettomana Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä ja odottaa 2–3 vuotta. Ehkä Putinin aika on pian ohi.
Irakilaistaustaisen taksikuskin mielestä Yhdysvallat eivät ole välttämättä sen parempi kuin Venäjä. Hänestä Yhdysvaltojen operaatiot Irakissa veivät maan sekasortoon. Diktaattori Saddam Husseinin aikana maassa oli järjestys.
Nyt mies on Suomen kansalainen, jonka käsivarteen on tatuoitu Suomen lippu.
– Jos Venäjä hyökkää, puolustan Suomea.
Kaisa Virkkala, 34:
– Kyllä pitää, se toisi turvaa. Meillä on pitkä maaraja Venäjän kanssa ja maailman tilanne on tällainen.
Virkkala kertoo, ettei ole aiemmin varsinaisesti vastustanut Nato-jäsenyyttä, mutta parin kuukauden aikana hän on alkanut suhtautumaan asiaan entistä myönteisemmin.
– Samalla pelottaa, että Suomen liittyminen lisää jännitteitä.
Kansanäänestystä Virkkala ei asiasta kaipaa.
Sirpa Nisunen, 73:
– Siitä vaan. Naapuriimme ei voi luottaa tänä päivänä. Olen aiemmin aina vastustanut jäsenyyttä. Ukrainan sodan alettua olen muuttanut mielipidettäni.
Nisunen kertoo olevansa vasemmistolainen ja olleensa aina mieluummin rauhan asialla.
– Olen pettynyt naapurimme hallintoon. Kansa ei ole uhka.
Ilmari Väisänen, 83:
– Ei varmasti pidä, koska Putin sanoo niin.
– Sieltä on 100 000 ukkoa tulossa. Katsotaan, mikä on tilanne Ukrainassa.
Väisänen kertoo olleensa muutaman viikon ikäinen, kun hänen perheensä joutui lähtemään evakkoon Neuvostoliiton hyökkäyksen vuoksi.
Kansanäänestystä hän ei asiasta järjestäisi.
– Ei missään nimessä!
Pekka Happonen, 65:
– Kyllä pitää. Olemme niin pieni sotilasmahti ison naapurin vieressä, että tarvitsemme muiden suojaa.
Happonen on ollut tätä mieltä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
– En pelkää Venäjän reaktioita, jos haemme jäsenyyttä. Niitä varmasti tulee.
Kansanäänestystä asiasta ei hänen mielestään tarvita.
– Eduskunnassa olevat edustajamme pystyvät tästä päättämään.
