Sijaisten saaminen on vaikeaa. Kaikki sijaispalvelu Seuren listoilla olevat eivät vastaa edes puhelimeen.
Helsingin Viikissä sijaitsevan päiväkoti Toivon johtajalla Katri Silventoisella on syytä pieneen hymyyn. Hän on onnistunut rekrytoimaan yhden pätevän varhaiskasvatuksen opettajan tiimiinsä ensi syksyksi.
Se on harvinaista, sillä on aivan tavallista, ettei paikkaa hae yksikään pätevä hakija.
Edelleen Silventoinen hakee varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja opettajaa.
Erityisopettajan palkka on 2 914,43 euroa kuussa ja varhaiskasvatuksen opettajan palkka 2 698,81 euroa kuussa.
Kaupungin organisaation ulkopuolelta tulijalle olisi vielä tarjolla 2 000 euron porkkana, josta tuhat euroa maksetaan heti ja toinen tonni koeajan jälkeen.
Kannustimista huolimatta alalla on työntekijän markkinat, mikä näkyy muun muassa siinä, että päiväkodin johtajan on satsattava jokaiseen työhaastatteluun.
– Tuon päiväkodin vahvuuksia, kuten hyvää työilmapiiriä esille ja pyrin kierrättämään haastateltavaa päiväkodissa.
Haastattelut vievät aikaa.
– Kolmen viikon aikana olen pitänyt kymmenen haastattelua.
Osassa päiväkodeista avoimet paikat ovat jatkuvasti tai useamman kerran vuodessa avoinna. Silventoinen pyrkii sopimaan paikat vuodeksi kerrallaan saatavilla olevan henkilöstön, vaikka epäpätevänkin, kanssa taatakseen työrauhan päiväkotiin.
Päiväkoti Toivossa on 123 lasta. Heitä hoivaa ja kasvattaa 21 aikuisen ja kahden avustajan joukko.
Päiväkodissa pitäisi olla kahdeksan varhaiskasvatuksen opettajaa ja kaksi erityisopettajaa, mutta näissä tehtävissä on tällä hetkellä neljä epäpätevää opettajaa.
Silventoinen kehuu suurempiin ammatillisiin saappaisiin hypänneitä lastenhoitajia.
– Sanoisin, että vanhemmille henkilökunnan epäpätevyys ei näy mitenkään.
Johtajan arjessa epäpätevä henkilöstö näkyy muun muassa siten, että ohjeistamista tarvitaan huomattavasti enemmän kuin kouluttautuneen henkilöstön kanssa.
Koulutetun henkilön osaaminen korostuu myös silloin kun sellaisen saa riveihinsä.
– En olisi laskemassa vaatimuksia ratkaisuna henkilöstöpulaan. Koulutus on niin hyvää. Meillä tulee todella osaavia opettajia yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.
Päiväkodin johtajan mielestä ideaali työpari on vastavalmistunut varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi ja kokenut lastenhoitaja.
Tänä vuonna opettajien tarve on ollut erityisen suuri siitä syystä, että päiväkoti on mukana kaksivuotisen esikoulun kokeilussa. Lähes puolet päiväkodin lapsista on siten esikoululaisia, joita voi opettaa vain varhaiskasvatuksen opettaja. Sosionomilla ei ole tähän pätevyyttä.
Omaa henkilöstöään hän kannustaa kouluttautumaan. Esimerkiksi opettajan pätevyyden tuoma monimuotokoulutus on hänestä hyvä asia.
– Työn ohessa oppijoilla on kova motiivi, alan vaihtajia ei sieltä tule.
Näin on tehnyt myös Toivossa työskentelevä Anne Elenius, joka on suorittanut työn ohessa lisäopintoja ja toimii nyt varhaiskasvatuksen erityisopettajana.
Silventoinen ja Elenius pohtivat, että osittain henkilöstöpulassa on kyse myös työelämän muutoksesta. Monet nuoret haluavat kokemuksia erilaista päiväkodeista ja osa jopa eri aloilta.
– Vaikka arjessa on jatkuvasti onnistumisen iloja, minua motivoi työssä pitkäjänteinen työ, jota teemme lasten hyväksi, Elenius sanoo.
– Palkkaus on myös yksi iso asia, mikä vaikuttaa alalle hakeutumiseen.
Kulunut vuosi on ollut monessa päiväkodissa erityisen hankala. Siihen ovat vaikuttaneen henkilöstön poissaolot koronan vuoksi sekä pula lyhytaikaisista sijaisista.
Varoja sijaisten palkkaamisen olisi, mutta sijaisia ei ole.
– Tein viime viikolla 10 tilausta sijaispalvelu Seuresta ja sain kolme sijaista. Kaikki eivät vastaa edes puhelimeen, Silventoinen harmittelee.
Se, että sijaisia ei saa tarkoittaa sitä, että oma henkilökunta joustaa ja retkiä tai ohjelmaa ei toteuteta kuten oli suunniteltu.
– Vain yhden kerran korona-aikana on ollut tilanne, että päiväkoti on pitänyt laittaa tavallista aikaisemmin kiinni, koska työntekijöitä ei ole ollut tarpeeksi.