Helsinki, Espoo ja Vantaa tarvitsisivat noin 1 700 varhaiskasvatuksen opettajaa, jotta avoinna olevat virat saataisiin täytettyä pätevillä ja vakituisilla työntekijöillä.
Vantaalla riveistä puuttuu noin joka kolmas, Helsingissä ja Espoossa noin 40 prosenttia opettajista. Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajista on huutava pula.
Pelkästään Helsingissä tarvittaisiin 925 varhaiskasvatuksen opettajaa.
– Valtosaa tehtävistä hoitaa määräaikainen sijainen, osaa hoidetaan vuokratyövoimalla, kertoo Helsingin va. varhaiskasvatuksen johtaja Ulla Lehtonen.
Myös hoitajista ja sijaisista on pulaa, koska he paikkaavat nyt opettajia.
– Meille tämä ei ole uusi ja yllättävä asia, Lehtonen toteaa.
Hän näkee opettajapulan yhdeksi syyksi sen, että opettajien koulutusta vähennettiin vuosia sitten. Henkilöstöpulaa aiheuttavat myös eläköityminen ja tiukentuvat kelpoisuusvaatimukset.
– Työolosuhteet ja palkka nousevat usein keskusteluissa esiin, niilläkin on varmasti merkitystä, mutta suurin ongelma on, että koulutettua työvoimaa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi, kommentoi Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä.
Kelpoisuusvaatimukset tiukentuvat siten, että 2030 mennessä 20 lapsen ryhmässä pitää olla vähintään yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi sosionomi ja yksi lastenhoitaja tai kaksi varhaiskasvatuksen opettaaa ja yksi lastenhoitaja. Nykylain mukaan ryhmässä on oltava yksi varhaiskasvatuksen opettaja.
– En pidä aikataulua realistisena, koska meillä ei riitä koulutettuja nytkään, Mäkelä toteaa.
Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden saa suorittamalla vähintään kasvatustieteiden kandidaatin tutkinnon. Tutkintoon johtavia opiskelupaikkoja on lisätty vuodesta 2018 alkaen.
Kun vuonna 2018 aloituspaikkoja oli noin 850, nyt niitä on 1 100 seitsemässä yliopistossa eri puolilla maata. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa aloituspaikkojen määrä on nostettu sadasta 140:een.
– Aloituspaikkojen määrä on tarkoitus pitää tuhannen tuntumassa vuoteen 2027, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Mervi Eskelinen.
Eskelisen mukaan aloituspaikkojen lisäys vuosina 2018–2027 riittää paikkaamaan nykyisen opettajapulan eläköityminen ja laskevat lapsimäärät huomioon ottaen, mikäli opiskelupaikat täyttyvät ja tutkinnon suorittaneet siirtyvät varhaiskasvatuksen opettajiksi päiväkoteihin.
– Peruskoulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet koko ajan eikä tämä vuosi ole poikkeus, toteaa Eskelinen vastikään päättyneestä hakuajasta.
Vaikka hakijoita on näennäisesti enemmän kuin paikkoja, kyseessä ei ole aina hakijan ykköstoive, mikä vaikuttaa siihen, miten paikat lopulta täyttyvät ja millainen motivaatio paikan saaneella on suorittaa tutkinto ja päätyä töihin alalle. Tämä tuo epävarmuutta siihen, voidaanko opettajapula kiriä umpeen opiskelupaikkojen määrällä.
– Seuraamme tilannetta, sillä ei ole järkeä kaataa rahoitusta aloituspaikkoihin, joihin ei ole tulijoita tai jos opinnoista päädytään muualle.
Tarkastelun alla on myös eri yliopistoissa tarjottu, opettajapätevyyden tuova monimuotokoulutus, joka on suunnattu työssä käyville lastenhoitajille.
Erillisellä 7,7 miljoonan euron rahoituksella on tarjottu ja tarjotaan yhteensä 480 aloituspaikkaa vuosina 2021–2023.
Koulutuspolku on ollut suosittu. Esimerkiksi tänä vuonna Helsingin yliopistossa on tarjolla 120 aloituspaikkaa monimuotokoulutukseen. Hakijoita oli 351.
Näillä näkymin viimeinen sisäänotto on ensi vuonna. Lisärahoitusta on haettu vuosille 2024–2027 Helsingin yliopistosta kerrotaan.
Monimuotokoulutuksen hyvä puoli on se, että siihen hakeutuu motivoituneita, alalla jo olevia ihmisiä.
– Osalla on kuitenkin huomattavia puutteita opiskeluvalmiuksissa. Joillakin on ollut käsitys, että kyseessä on kevyttukinto, jonka voi suorittaa täysin työn ohessa, Eskelinen sanoo.
Työn ohessa opiskelu on vaativaa ja hidasta. Lähiopiskelujaksot tarkoittavat sitä, että päiväkodissa opettajan jakkaralla työskentelevälle lastenhoitajallekin haetaan sijaista.
Juhana Vartiainen: Varhaiskasvatus tarvitsee huomiomme
Lukijalta: Sosionomeille varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus