Hoitajien joukkoirtisanoutumisissa kriittisiin toimintoihin tarvittaisiin kolmannes hoitohenkilökunnasta, Hus arvioi.
Hoitajien mahdollinen joukkoirtisanoutuminen ajaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) ennennäkemättömän tilanteen eteen.
Husin hallintoylihoitaja Marja Renholm sanoo, ettei Husilla ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni sen 14 300 hoitajasta ei kuulu liittoon.
– Se on haasteellinen kysymys. Tarkkaa tietoa meillä ei asiasta ole. Sitä kun ei voi työntekijöiltä kysyä. Suurin osa luultavasti kuuluu ja on järjestäytyneitä.
Entä minkälainen varasuunnitelma Husilla on, mikäli joukkoirtisanoutumiset toteutuisivat ja suurin osa hoitajista irtisanoutuisi?
Renholm ei suoraan kerro Husin varasuunnitelman sisällöstä, mutta toteaa, että kriittisin toiminta tulisi Husissa joka tapauksessa turvata.
– Olemme arvioineet, mitkä ovat kriittisimpiä toimintoja ja miten tämä hoito voidaan turvata. Viimeksi lakkotilanteessa leikkaussaleja ja poliklinikoita suljettiin ja ei kiireellistä hoitoa supistettiin.
Hus on Renholmin mukaan arvioinut, kuinka paljon kriittisimpien toimintojen ylläpitämiseen tarvittaisiin hoitajia.
– Se on noin kolmannes koko hoitohenkilökunnan määrästä, Renholm sanoo.
– Joitakin tehtäviä voitaisiin tehdä muiden ammattilaisten toimesta. Meillä on muun muassa tietty määrä lääkäreitä. Myös hallinnon tehtävissä työskentelee hoitajataustaisia henkilöitä. Sitten täytyisi arvioida, mitä mahdollisuuksia on toiminnan turvaamiseksi, Renholm toteaa ja korostaa toivovansa, että joukkoirtisanoutumisten uhka päättyisi mahdollisimman pian.
– Me olemme yhtälailla olleet mediatietoja varassa, kuten muutkin. Toivomme, että sopimus osapuolten välille syntyisi ja saisimme myös meille jälleen työrauhan.
Tällä hetkellä hoitajat ovat normaalisti töissä. Voimassa on ylityö- ja vuoronvaihtokielto.
Sovittelulautakunta laatii osapuolille parhaillaan sovintoehdotusta. Helsingin Uutiset ei tavoittanut sovittelulautakunnan puheenjohtajaa, alivaltiosihteeri Elina Pylkkästä kommentoimaan aikataulua.
Mikäli sovintoa ei syntyisi, työnantaja voisi vaatia hoitajia töihin. Taustalla on potilasturvallisuuslaki, jota perhe- ja peruspalveluministeri, Husin entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd.) on valmistellut.
Vastatoimena tähän hoitajajärjestöt Tehy ja Super peruivat huhtikuun alkuun kaavaillun hoitajalakon ja alkoivat valmistella järeämpiä toimia työtaistelussa eli joukkoirtisanoutumisia.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer tiedotuspäällikkö Sari Tirronen toteaa sähköpostilla torstaina, että SuPerin liittohallitus ryhtyi tällä viikolla valmistelemaan joukkoirtisanoutumisia, jos sovintoesitys ei ole hyväksyttävissä.
– Vielä ei ole tietoa, milloin sovintoesitys saadaan.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen totesi aiemmin Ylen haastattelussa, ettei joukkoirtisanoutumisia aloiteta ennen kuin lautakunta on esitellyt sovintoehdotuksensa.
Hoitajat ovat vaatineet muun muassa parannusta hoitajapulaan, palkkoihin ja työoloihin.
Vapun jälkeen uhkana on myös laaja kunta-alan lakko. Lakko koskisi 81 000 kunta-alan työntekijää. Ensi viikon tiistaina alkavaksi suunniteltu lakko kestäisi viikon. Se koskisi kouluja ja päiväkoteja sekä kuntapalveluita kymmenessä kaupungissa.