Opintoja on nykyisin jatkettava vähintään 18-vuotiaaksi. Lakiuudistuksella on tavoiteltu muun muassa syrjäytymisen vähentämistä.
Oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen on valmistunut seurannan ensimmäinen väliraportti.
Peruskoulujen antama ohjaus onnistui viime vuonna Helsingissä hyvin. Perusopetuksen 2021 päättäneistä oppivelvollisista 99,1 prosentilla oli syyskuussa opiskelupaikka.
Rekisteritietojen mukaan helsinkiläisistä nuorista 237:lla ei ollut perusopetuksen jälkeistä opiskelupaikkaa. Näistä kuitenkin osa oli jo opiskelemassa tai muuttanut ulkomailla, osa tarvitsi oppivelvollisuuden keskeyttämistä tai Ohjaamon apua.
Ohjaamoon keskitetty asuinkunnan ohjaustiimi on moniammatillisesti selvittänyt ilman opiskelupaikkaa jääneiden tilanteita, antanut ohjausta ja valmistellut opiskelupaikan osoittamisia.
Vuoden 2021 aikana kaikkiaan 32 nuoren tilanne jäi epäselväksi ja heistä tehtiin lastensuojeluilmoitus.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli seurannan väliraporttia tiistaina. Siinä todetaan, että vaativan erityisen tuen opiskelupaikkaa tarvitsevien, myöhään maahan muuttaneiden sekä ilman päättötodistusta jääneiden oppivelvollisten jatkopolut ovat uuden oppivelvollisuuslain myötä osin vaikeutuneet.
Helsingissä tilannetta parannetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Helsingin evankelisen opiston kanssa on parhaillaan käynnissä keskustelut oppivelvollisuuslain mahdollistaman maahanmuuttajien opistovuoden järjestämisestä.
Vamos Helsingin kanssa keskustellaan mahdollisuudesta tarjota vahvemmin tuettu nuorten ryhmä aikuisten perusopetukseen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen kokonaiskustannukset vuonna 2021 olivat Helsingissä 3,87 miljoonaa euroa, joista valtionosuus kattoi noin 94 prosenttia.
Uudistuksen kansallisina tavoitteina ovat muun muassa, että koulutustaso ja työllisyysaste nousevat. Näiden tavoitteiden toteutumista päästään tarkastelemaan vasta vuosien kuluttua, sillä laki oppivelvollisuuden pidentämisesä astui voimaan vasta viime vuonna.