Tutkija: Pakastepizzoihinkin pitäisi saada tieto hiilijalanjäljestä – "Ihmiset eivät tiedä kaupassa ollenkaan"

Suomen ympäristökeskuksen tutkija toivoo, että kuluttajat saisivat enemmän tietoa päästöistä.

Jokaisen pakastepizzan, jauhelihapaketin ja leipäpaketin kylkeen pitäisi saada merkintä sen hiilijalanjäljestä – tarkemmin sanottuna tämän tulisi koskea kaikkia tuotteita. Näin linjaa Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Ari Nissinen.

– Nyt ihmiset eivät oikeastaan kaupassa tiedä ollenkaan, mitkä eri tuotteiden hiilijalanjäljet ovat. Kun tulisi tällainen merkintä ja sitä oppisi lukemaan, niin ihmiset pystyisivät vertailemaan eri tuotteita ja olisi helppo valita vähäpäästöisempiä tuotteita ja välttää suuripäästöisiä.

Asiasta on Nissisen mukaan puhuttu jo 15 vuotta sitten. Samaan aikaan työkalut laskea tuotteiden hiilijalanjälkiä ovat parantuneet.

Merkinnöistä on jo esimerkkejä. Raisio on käyttänyt osassa pakkauksistaan nopeusmittaria muistuttavaa merkintää, joka kuvaa tuotteen hiilijalanjäljen suurusluokkaa.

– Pidän sitä hyvänä, koska se näyttää päästöjen suuruusluokan. Jatkossa tullaan varmaan kertomaan tuotteiden tarkemmat hiilijalanjäljet, mies arvioi.

Osa suomalaisista päivittäistavaraketjuista kertoo jo nyt asiakkaille keskiarvoja tuotteidensa päästöistä. Lisäksi Suomessa on pitkään ollut käytössä Joutsenmerkki. Senkin takana olevat vaatimukset vähentävät päästöjä.

Nissinen arvioi, että ihmiset oppisivat lukemaan ilmastopäästöjä. Niitä esitetään jo nyt esimerkiksi uusien autojen myymisen yhteydessä.

– Bensiiniautolla ajonaikaiset päästöt voivat olla vaikka 120 grammaa kilometriä kohti. Jos saman luvun näkee jossain tuotteessa, voi muistaa, että sen hiilijalanjälki on sama kuin ajamisen päästöt yhdellä kilometrillä vanhalla autolla, hän sanoo.

Yksi ongelma on tiedon saatavuus: kuinka päästöjen laskemiseen saadaan riittävän tarkkoja tietoja monimutkaisista tuotantoketjuista?

Nissisen mukaan monilla yrityksillä on kuitenkin jo kattavasti tietoa tuotteistaan. Esimerkiksi britannialainen Tesco linjasi jo vuonna 2007, että se laskee hiilijalanjäljet kaikille 70 000 tuotteelleen.

– Suuri osa valmistajista ja kaupoista tietää tuotteistaan varsin paljon. Nyt tämä tieto pitää saada näkymään, Nissinen arvioi.

Asia voi edetä yllättävän pian. Nissisen mukaan EU-komissio on rakentanut uusia ohjeistuksia tuotteiden ilmastopäästöihin liittyen. Kehitteillä on myös niin sanottu digitaalinen tuotepassi, jonka avulla on mahdollista saada tietoa tuotantoketjun eri vaiheiden päästöistä.

– Jos yritys aikoo jatkossa esittää minkäänlaista ympäristöväitettä, heidän olisi pitänyt selvittää väitteestä tietoa, kuten ympäristöjalanjälki.

Keskivertosuomalaisen kulutuksen hiilipäästöt ovat ympäristöministeriön mukaan noin 10 tonnia vuodessa. Kestävä määrä olisi noin 2,5 tonnia.

Nissinen muistuttaa, että niin kulutus kuin tuotanto ovat tärkeitä päästöjen vähentämisen kannalta.

–Kulutuksella on tärkeä merkitys. Jos kuluttajat eivät haluaisi ostaa mitään, niin silloin ei syntyisi valmistuksen päästöjäkään, Nissinen yksinkertaistaa.

Entä tulisiko samanlainen merkintä olla myös esimerkiksi tuotteen vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja luonnon monimuotoisuuteen?

– Kyllä. Ei kuitenkaan pidä jäädä niitä odottamaan – hiilijalanjäljen suhteen kannattaa jo edetä, Nissinen sanoo.

Kuka?

Ari Nissinen

Kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus (Syke).

Koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori (pääaineena ympäristönsuojelutiede).

59-vuotias, asuu Helsingissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut