Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen Uudellamaalla edellyttää nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä koko maakunnassa, arvioi kansalaisraati.
Raati katsoo, että henkilöauto on monille ihmisille välttämätön asutuskeskusten ulkopuolella, ja painottaa autoilun sähköistymistä välttämättömänä osana liikenteen kestävyysmurrosta.
Nämä ja monta muuta suositusta saatiin tulokseksi Uudenmaan liiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Turun yliopiston järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa puntaroitiin liikenteen ilmastoratkaisuja.
– Nykyistä ratkaisevasti toimivampi joukkoliikenne on edellytys vähähiiliselle maakunnalle, kansalaisraati sanoo julkilausumassaan. Osana toimivampaa joukkoliikennettä raati näkee hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet, kutsupohjaisen liikenteen sekä erilaiset joukkoliikenteen kulkua nopeuttavat toimet, raati toteaa tiedotteessa.
Raadin mukaan henkilöautoilun vähentämiseen tähtäävien toimien tulisi perustua ennen kaikkea kannustimiin. Toimien tulisi olla tasavertaisia ja ottaa huomioon esimerkiksi maantieteelliset erityispiirteet ja ihmisten sosioekonominen asema, raati katsoo.
Kansalaisraadin mielestä henkilöautoliikenteen sähköistyminen on tärkeää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi, mutta se muistuttaa, ettei kaikilla ole varaa uuteen sähköautoon. Yhtenä ratkaisuna raati ehdotti sähköautojen hankintatukien kohdentamista edullisimman hintaluokan sähköautoihin.
Biopolttoaineet puolestaan nähtiin sähköautoilua edullisempana siirtymäkauden ratkaisuna. Julkilausumassaan raati ottaa kantaa myös muihin henkilöautojen liikennesuoritetta vähentäviin toimiin kuten pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuihin sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin toimiin.
Kansalaisraadin tehtävänä oli tuottaa suosituksia Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpanoon. Raati keskittyi liikenteen päästövähennystoimiin, koska liikenne tuottaa noin kolmanneksen Uudenmaan tuotantoperusteisista hiilidioksidipäästöistä.
Raadissa oli mukana 32 Uudenmaan asukasta eri puolilta maakuntaa. Kutsu osallistua raatiin lähetettiin helmikuussa 6 000 satunnaisesti valitulle uusimaalaiselle, ja noin 400 vapaaehtoisen joukosta poimittiin 40 henkilöä ositetulla satunnaisotannalla siten, että joukko oli mahdollisimman monimuotoinen ja edustava iän, sukupuolen, koulutustaustan, asuinpaikan ja liikkumistottumusten suhteen.
Raadin ensimmäiseen tapaamiseen saapui 33 henkilöä, joista 32 osallistui raadin työskentelyyn alusta loppuun. Raati kokoontui neljänä päivänä huhtikuussa ja puntaroi toimenpiteiden vaikuttavuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja reunaehtoja ja kuuli alan asiantuntijoita.