Helsinkiläinen Carina, 49, luottaa lasten kasvatuksessa kolmen R-kirjaimen sääntöön – Nyt hänen työnsä huomasi myös presidentti Sauli Niinistö

Äitienpäivänä mitalilla palkittava helsinkiläisäiti on antanut vuosia kodin sijaislapsille.

Itä-Pakilassa asuvan Carina Kaksosen, 49, keittiö on koko talon sydän. Täällä leivotaan, tehdään ruokaa, syödään ja viihdytään lasten kanssa yhdessä. Ruokapöydällä on tänä keväänä itämässä myös koko joukko kiivaasti kasvavia yrttejä ja tomaatintaimia.

Sanalla sanoen: nyt ollaan kasvattajan kotona.

Carina Kaksosen ja hänen miehensä uusperheessä on kaksi omaa lasta, joista toinen on jo lennähtänyt pois kotoa. Moni voi kuitenkin yllättyä kuullessaan, että kodin seinien sisällä on kasvanut yhteensä peräti parisenkymmentä sijoitettua lasta ja nuorta. Tällä hetkellä sijaislapsia on perheessä yksi.

Perheen työ lasten kasvattajana alkoi vuonna 2004, jolloin hän hakeutui miehensä kanssa tukiperheeksi. Yhteistyö Helsingin kaupungin, muutaman muun kunnan ja Pelastakaa lapset ry:n suuntaan laajentui pian myös sijaisperheeksi.

Kaksosen perheen luona lapset viipyvät hyvinkin erimittaisia aikoja. Osa poikkeaa vain viikonlopuksi, mutta jotkut jäävät jopa vuosikausiksi.

– Pisimmät suhteet lapsiin ovat kestäneet jopa viisitoista vuotta. Siinä ajassa lapsi kasvaa valtavasti ja hänet oppii tuntemaan läpikotaisin, Kaksonen kertoo.

Monet esimerkiksi huostaanotetuista ja uuteen perheeseen sijoitetuista lapsista ovat olleet rikkinäisen kotitaustansa vuoksi hyvinkin traumatisoituneita.

– On järkyttävääkin nähdä, miten vetäytyviä lapset voivat meille tullessaan olla, mutta silloin ei auta muu kuin rakentaa kärsivällisesti luottamusta. Ja luottamus syntyy arjessa pienillä, aivan arkipäiväisillä asioilla.

Carina Kaksonen tiivistää ohjenuoransa lasten kanssa elämiseen kolmen R-kirjaimen sääntöön.

– Jokainen lapsi kaipaa aikuiselta rajoja, rutiineja ja rakkautta. Kaikkia niitä tarvitaan.

Kun koittaa perheestä lähdön hetki, se tuottaa haikeutta ja kosteita silmäkulmia, mutta myös onnen hetkiä.

– Kaikkein paras palkinto on ollut se, että näkee lapsen silmistä loistavan ilon aivan tavallisen perhe-elämän vuoksi, Kaksonen myöntää.

Vaikka sijoitetun lapsen etu on Kaksoselle merkittävin kannuste, hän on halunnut avata kotinsa ovet myös lapsen biologisille vanhemmille.

– Minulle on tärkeää näyttää lapsille, mistä he ovat tulleet ja millaiset ovat heidän sukujuurensa. Välillä meillä on vietetty jouluja, jolloin sijoitetun lapsen isovanhemmatkin ovat olleet meillä joulupöydässä, Kaksonen kertoo.

Carina Kaksonen on ammatiltaan erityisopettaja. Työ Kulosaaressa sijaitsevassa Brändö lågstadieskolassa on antanut eväitä sijaisperhe-elämään – ja päinvastoin.

– Varsinkin nepsy-lasten kohdalla omasta ammatistani on ollut paljon hyötyä kasvattamiseen.

Nepsy on lyhenne lasten neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta.

Nepsy-vaikeuksia ovat esimerkiksi adhd ja add, Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon häiriöt sekä Touretten oireyhtymä.

Sunnuntaina vietettävä äitienpäivä on Kaksosen ja hänen miehensä perheessä tavallista erikoisempi: tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Carina Kaksoselle ansioistaan kasvattajana Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ansiomitalin kultaristein.

Säätytalolla jaettavien äitienpäivämitaleiden saajia on tänä vuonna koko Suomessa 30, joista Kaksonen on ainoa helsinkiläinen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut