Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Juha Kuronen, 81, loi ainutlaatuisen järjestelmän – leirikouluihin on tulijoita nyt harvinaisen paljon

Leirikoulujen pituus on lyhentynyt. Ennen koululaiset saattoivat viettää leiriolosuhteissa jopa viikon.

Perinteiset leirikoulut ovat nyt Suomessa voimissaan. Nelisenkymmentä leirikoulukeskusta ovat täyttyneet tänä keväänä lähes ääriään myöten.

– Koronaepidemian aikaan yöpymisiä sisältäneitä leirikouluja ei voitu järjestää kuin erityisluvalla, kertoo Suomen leirikouluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Kuronen, 81.

Etenkin peruskoulun viidensillä luokilla pidetyt leirikoulut siirrettiin kuudensille luokille. Nyt leirikeskukset ovat ruuhkautuneet pahoin.

Niin on käynyt siitä huolimatta, että leirikoulujen kesto on vuosien varrella lyhentynyt melkoisesti.

– Ennen viikon mittaiset leirit olivat tavallisia, mutta nyt keskimääräinen aika on kahden yöpymisen mittainen, Kuronen laskee.

Koko pääkaupunkiseudulla on vain yksi ainoa leirikoulukeskus, joka sijaitsee Suomenlinnassa. Helsinkiläisten suosimat leirikeskukset sijaitsevat muun muassa Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa ja Lapissa.

– Anjalankosken ja Kannonkosken leirikeskukset ovat Helsingin näkökulmasta katsottuna melko haluttuja kohteita. Joissakin tapauksissa leirikoululaiset ovat lentäneet Ivaloon saakka, Kuronen mainitsee.

– Periaatteessa leirikouluja voidaan pitää missä tahansa, mutta leirikeskuksissa esimerkiksi ruokailujen järjestäminen on helpompaa kuin muualla, Kuronen muistuttaa.

Jokaisessa leirikeskuksessa käy vuosittain keskimäärin 60–70 koululaisryhmää. Kaikkiaan leirikoulut tarjoavat elämyksiä jopa 75 000 oppilaalle ja opettajalle vuodessa.

Kuronen tietää, mistä puhuu, sillä hän on nähnyt koko suomalaisen leirikoulujärjestelmän kehityksen lähes viiden vuosikymmenen ajalta.

Hän oli synnyttämässä leirikouluja jo vuonna 1975, jolloin uudet peruskoulu- ja lukiolait mahdollistivat opetuksen viemisen koulujen ulkopuolelle. Järjestelmästä tuli ainutlaatuinen ja kestävä.

– Idea on kuitenkin edelleen sama ja yhtä toimiva: lähdetään ulos luokkahuoneesta luontoon, joka tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia. Nämä kokemukset innostavat koululaisia tekemään itsenäisiä havaintoja ja kertomaan niistä muillekin.

Leirikoulut ovat oivallinen tapa oppia myös paitsi luontoon myös vaikkapa kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä tosiasioita.

– Hyvä kohde on tutkia esimerkiksi sitä, millainen on leivän matka leipomosta kaupan hyllylle, Kuronen vinkkaa.

Hyvin järjestetty leirikoulu on osoittanut voimansa monin tavoin, sillä leirillä opittua voidaan hyödyntää eri oppiaineissa pitkin lukuvuotta.

– Leirikoulut opettavat oppilaalle vastuun ottamista koko ryhmästä. Se on johtanut siihen, että esimerkiksi koululuokka toimii jatkossa kiinteämmin yhdessä. Myös häiriköinti on vähentynyt selvästi, Kuronen luettelee menetelmän ansioita.

Koska leirikoulujen suosituin aika on loppukeväästä ja alkusyksystä, Suomen leirikouluyhdistys on markkinoinut voimakkaasti leirikoulujen pitämistä myös ruuhka-ajan ulkopuolella.

– Maamme talviset olosuhteet ovat kuitenkin niin vaativia, että talvileirikoulujen järjestäminen ei ole oikein ottanut tulta alleen.