Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Suomessa on siis suuri henkivakuutusvaje, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Henkivakuutusvaje on yleisintä nuorilla, suurituloisilla ja korkeasti koulutetuilla. Todennäköisimmin henkivakuutuksia ottavat työikäiset, parempituloiset ja avioliitossa olevat.
Suomessa henkivakuutuksia otetaan hyvin vaihtelevasti, ja vain murto-osalla kotitalouksista ne riittävät ylläpitämään jäljelle jääneen perheen elintason.
Tuoreessa Etla-tutkimuksessa Henkivakuutusvaje Suomessa kartoitetaan suomalaisten vapaaehtoista henkivakuuttamista, kuolemasta aiheutuvan taloudellisen menetyksen suuruutta sekä niiden erotuksena laskettavaa kuolemanvaraturvan vajetta.
Tutkimuksessa käytettiin ainutlaatuista aineistoa, joka rakentui Suomen väestön ja kotitaloudet sisältävästä Tilastokeskuksen aineistosta sekä kattavasta ja edustavasta henkivakuutusyhtiöiden Tilastokeskukselle luovuttamasta aineistosta henkivakuutuksista vuosilta 2018–2020.
Vakuutusvaje arvioitiin huoltajan kuoleman aiheuttamien työtulojen menetyksen, vähentyneen kulutuksen, jäljelle jääneen nettovarallisuuden, lakisääteisten perhe-eläkkeiden ja vapaaehtoisten riskihenkivakuutusten avulla. Laskelmissa ei ole mukana henkivakuutus- tai eläkesäästöjen turvaamiseksi otettuja vakuutuksia.
Tulosten perusteella keskimääräinen henkivakuutuksen korvaussumma, noin 73 000 euroa, riittäisi keskimäärin elintason ylläpitämiseen huoltajan kuollessa. Suurin ongelma syntyykin siitä, että riskihenkivakuutus on vain noin joka kymmenennellä suomalaisella.
Vakuutuksen ottaminen ja summan suuruus vaihtelivat: vakuutukset ovat muita suuremmat työikäisillä, suurempituloisilla ja avioliitossa olevilla henkilöillä sekä henkilöillä, jotka asuvat 3–5 hengen kotitalouksissa.