Kivikossa järjestetään toukokuun lopussa koko Helsinginkin mittakaavassa ainutlaatuinen metsäfestivaali.
Ensimmäisen metsäfestarin tarkoituksena on puolustaa lähimetsiä ja etenkin vähemmän tunnettua erämaamaista kaupunkimetsää, Kivikon metsää.
Kivikonlaidan metsähakkuut ovat herättäneet närää. (HU 8.11.2021). Myös Kivikon ulkoilupuiston tuntumaan kaavailtua helikopterikenttää on vastustettu ja hankkeeseen onkin tullut aikalisä (HU 30.4.).
Hyvin lähellä kaupunkimetsää asuva Mira Grönroos, 38, on seurannut huolestuneena alueen luonnon katoamista.
– Kivikossa on upea metsä, joka on hyvin monipuolinen alue erilaisille luonnossa liikkujille. Minua ja muita surettaa ja huolestuttaa se, miten metsää vähitellen nakerretaan reunoilta pala kerrallaan, Grönroos kertoo.
– Metsän halki kulkee hiekkateitä, joita pitkin pääsee kulkemaan jopa lastenvaunujen kanssa.
Grönroosin mukaan Kivikkoon on syntynyt myös spontaaneja polkuja, joita pitkin pääsee syvemmälle metsän siimekseen. Metsästä löytyy muun muassa harvinaisia kallioketokasveja, vanhoja puita ja keloja sekä sotien aikaisia rakennelmia.
Metsäfestivaali levittäytyy 16.–29. toukokuuta Kivikon metsään, ulkoilupuistoon ja Kontulan ostoskeskuksen alueelle muun muassa kirjastoon ja D-Asemalle.
Kahden viikon aikana ohjelmassa on eri järjestöjen, toimijoiden ja yksityishenkilöiden järjestämiä retkiä, esityksiä, työpajoja ja luentoja. Ohjelma soveltuu koko perheelle.
Kontulassa asuva Katariina Kaarlela, 44, on yksi festarin puuhanaisista. Hän kulkee metsässä lähes päivittäin.
– Tällaisia metsiä ei ole esimerkiksi Länsi-Helsingissä lainkaan. Käyn täällä syksyisin marjastamassa ja sienestämässä.
Markku Varhimo pitää Kivikon mäkeä erinomaisena paikkana harvinaistenkin lintulajien bongaukseen. Jari Pietiläinen
Kaarlela muistuttaa myös viheryhteyden merkityksestä Kivikon ja muiden Itä-Helsingin metsäalueiden välillä. Festarille hän järjestää erityisen viheryhteyskävelyn.
– Kaupungin pitäisi suojella näitä viheryhteyksiä, eikä nakertaa niitä, Kaarlela sanoo.
Viheryhteyskävelypäivää vietetään 29. toukokuuta, mutta sitä ennen ovat vuorossa Hyvinvointia metsästä -päivä 22. toukokuuta ja lähimetsäpäivä 28. toukokuuta.
Kivikonpohjoisosassa asuvalle Tyti Stolt-Grönholmille, 51, lähimetsä on 25 vuoden aikana tullut hyvin läheiseksi.
– Tämä on minulle kuin oma perheenjäsen. Täällä voi hienolla tavalla havaita luonnon oman kiertokulun. Kun löydän polun varresta esimerkiksi linnunraadon, voin muutaman päivän päästä tulla katsomaan, kuinka se vähitellen hajoaa osaksi luontoa, Stolt-Grönholm hehkuttaa.
– On oikeastaan hämmentävääkin, miten hienoja asioita aivan lähiluonnosta voi huomata, kun vain pitää silmät ja mielen avoinna.
Kivikon metsä on tärkeä myös Tapaninvainiossa asuvalle Markku Varhimolle, 65. Hän on harrastanut lintujen tarkkailua jo reilut viisi vuosikymmentä.
Lauantaina hän osallistui Kivikossa lintubongareiden perinteiseen Tornien taisto -kisaan.
– Kivikon metsä on yhä edelleen etenkin syksyllä tärkeä viherkäytävä muun muassa tikoille, närhille ja pyrstötiaisille. Kivikon mäeltä on bongattu monia harvinaisia lajeja, muun muassa käärmekotkia, mehiläissyöjiä sekä isohaara- ja tunturihaukkoja, Varhimo kertoo.
– Tällä kertaa paras havainto oli kattohaikara. Hömö- ja töyhtötiaiset ovat Helsingistä monilta paikoilta hävinneet, mutta Kivikossa niitä havaitaan vielä ympäri vuoden.
Varhimon mukaan ilmastonmuutos on näkynyt lintuharrastajien kiikareissa jo pitkään.
– Ilmaston muuttumisen huomaa Kivikossa varsin selvästi: varsinkin lintujen kevätmuutto on vuosi toisensa jälkeen aikaistunut.
2
