Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

1960-luvun helsinkiläislähiöstä tuli huippusuosittu – Katariinan ja Pekan koti on 4. kerroksessa, mutta maisemat kuin tornitalon ylimmässä: "On ihana katsoa kauas"

Arkkitehtuuritapahtumassa mukana olevat yksityiskotien kierrokset varattiin vauhdilla loppuun. 1960-luvun asuinalueet elävät renessanssia.

On vaikea uskoa, että ollaan helsinkiläisen kerrostalon neljännessä kerroksessa. Näkymä pohjoiseen kantaa kauas Vantaalle, etelässä kuusten huippujen lomasta pilkottavat niin Kalasataman kuin Herttoniemen tornitalot sekä Pasilan linkkitorni.

Hämmästystä lisää se, että ulkoapäin vuonna 1964 rakennettu muurimainen lamellitalo nauhaikkunoineen ei kieli valoa ja avaruutta.

Juuri asunnon huikeat näkymät, arkkitehtuuri ja rakentamisen laatu saivat Katariina Kirjavaisen ja miehensä Pekka Kärkkäisen hankkimaan asunnon Vuolukiventieltä Pihlajamäestä vuosi sitten.

– Täällä on rakennettu maaston ja ilmansuuntien mukaan, Kirjavainen kehuu arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelemaa taloa kalliojyrkänteen reunalla.

Helsingissä pääsee kurkistamaan suljettujien ovien taakse, suosituimmat kohteet varattiin loppuun hetkessä – mainokset pyörivät silti yhä: "Osa täyttyi yllättävän nopeasti"

Aamuaurinko valaisee keittiön ja pariskunnan nykyisen makuuhuoneen, ilta-aurinko avarat oleskelutilat ja parvekkeen.

– Tässä asunnossa ei ole oikeastaan milloinkaan pimeä. Olemme "upgraidanneet" itsemme lintujen tasolle, Kirjavainen iloitsee.

– On ihana katsoa kauas. Se on luksusta Helsingissä, Kirjavainen sanoo kellertävällä sohvalla, jonka väri on valittu ikkunasta näkyvien haapojen syysvärityksen mukaan.

Esteettisyys on tärkeää Kirjavaiselle, joka työskentelee Helsingin kaupunginteatterin lavastajana.

Kirjavaisen mielestä Vuolukiventien asunto on hyvä osoitus siitä, miten asumisella voi olla iso merkitys ihmisen hyvinvointiin.

Pariskunta on asunut Pihlajamäessä vuodesta 2011. Nykyisessä neljän huoneen ja keittiön asunnossa on tilaa tehdä etätöitä sekä istua yhteisen pitkän pöydän ääreen aikuisten lasten ja heidän kumppaniensa kanssa.

Onko tässä Helsingin uusi nouseva asuinalue? – Uudistalon 47 asuntoa havitteli 650 ostajaa

Lauantaina asunnon ovet avautuvat 15 vieraalle, jotka ennättivät varata paikan Open House Helsinki -arkkitehtuuritapahtuman maksuttomalle kierrokselle.

Oman kodin avaaminen yleisölle ei ollut vieras ajatus.

– En ajattele, kenellä onni on se onnen kätkeköön.

Graffitit valtasivat helsinkiläisen ostarin - asukas: "Jättivät mukavan jäljen, ihan huipputyyppejä!"

Kirjavainen uskoo ihmisten olevan yhä kiinnostuneempia vanhojen lähiöiden laadukkaasti rakennetuista asunnoista.

– Ehkä tässä on menossa sellainen lähiöiden renessanssi. Ihmiset eivät enää halua asua keskustan pölyssä. Neliöt ovat myös edullisempia lähiössä kuin keskustassa.

Myös kulkuyhteydet ovat Pihlajamäen 60 vuotta täyttävässä lähiössä hyvät ja palvelut lähellä.

Vuolukiventiellä kiinnostusta herättävät juuri isot perheasunnot.

– Ostoilmoituksia näkee usein rappukäytävän ilmoitustaululla.

Lue myös: Kiinteistönvälittäjä on toiveikas, että 1970-luvun lähiöille tapahtuu sama, mitä on jo käynyt 1950- ja 60-luvun asuntoalueille.

Mari Eerikäinen, 93, oli helsinkiläislähiön ensimmäisiä asukkaita 60 vuotta sitten: Hartwall kiersi myymässä limsakoreja, pankkikonttori toimi autossa – "Ostarin paikalla oli maatila"

Millaiset maisemat avautuvat Pihlajamäen asuntojen ikkunoista? – Osa asukkaista avaa kotiensa ovet suojellussa lähiössä

Kirsi, 52, asuu Helsingin pienimmässä lähiössä: "Tämä on juuri minun aluettani" –  moni pelkää talojen purkua

Arvostettu metsälähiö muuttuu, lisää asuntoja sadoille – Uusi asuinalue tekee nimellään pesäeroa vanhaan Vuosaareen