Jauhelihan kasvispohjaiset korvikkeet eli ns. jauhikset voidaan mieltää terveellisiksi, mutta tuotesisällön tarkastelu paljastaa isoja eroja.
Helsingin Sanomat pyysi ravitsemusterapeuttia arvioimaan 8 vegejauhistuotetta. Mukana olleiden tuotteiden pääraaka-aineina ovat muun muassa herneproteiini, soijaproteiini ja kaura.
Vertailussa huomiota kiinnitetään muun muassa tyydyttyneen eli kovan rasvan osuuteen tuotteissa.
– Yhdessä vegejauhiksessa on tyydyttynyttä rasvaa peräti 9,2 grammaa per 100 grammaa tuotetta eli saman verran kuin sika-nautajauhelihassa. Vähärasvaisessa naudan paistijauhelihassa vastaava luku on 3,8, kertoo lehdelle laillistettu ravitsemusterapeutti, tutkija Marja Vanhala.
Tuotteista löytyi eroja myös suolan osalta.
– Suolaisimmassa tuotteessa on yhdessä 100 gramman annoksessa jo melkein puolet koko päivän enimmäissuosituksesta, toteaa Vanhala HS:lle.
Runsassuolaisuus voi koitua ongelmaksi etenkin lapsiperheissä, sillä lapsia koskeva suolan enimmäissuositus on aikuisia tiukempi.
Proteiinipitoisuus kasvisjauhiksissa vaihteli 9–28 gramman välillä. Ravitsemusterapeutti huomauttaa, että kun 100 grammassa jauhelihaa proteiinia on noin 20 grammaa, samaan päästäkseen joitakin vegejauhiksia on syötävä kaksinkertainen määrä.
HS:n mukaan teollisen käsittelyn takia vegejauhiksia ei voi lukea päivän kasvisannokseen. Tuotteista moni sisältää kuitenkin kuitua, jota suomalaiset keskimäärin saavat liian vähän.