Tämä arkinen syy voi olla selityksenä silmittömään väkivaltaan, sanoo vankilapsykiatri Hannu Lauerma – "Ehdin jo ajatella, ovatko suomalaiset oppineet ryyppäämään"

Työelämäprofessori, Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri Hannu Lauerma näkee hyvin arkisen syyn selitykseksi sille, että väkivalta on Suomessa ollut kasvussa korona-aikana. Monessa tapauksessa selittävänä tekijänä on liian alhaalle laskenut verensokeri.

– Kaikilla ihmisillä se ei tietysti sitä taipumusta laukaise. Jos henkilöllä on taipumusta yleiseen pidäkkeettömyyteen ja on kasvanut ympäristössä, jossa on väkivaltaa ja rauhattomuutta, riski kasvaa. Sitten voidaan puhua ihmisistä, joilla on glykogeenin poikkeavaa säätelyä. Puhutaan lihassokerista, jota on maksassa ja lihaksissa ja jonka eritys muuttuu, kun ihmisellä on nälkä, Lauerma ottaa esimerkin.

Lauerman näkemyksen vahvistaa poliisin tilastot. Niiden mukaan väkivaltarikosten määrä yleensä on kasvanut selkeästi, jos vertaa vuosia 2019 ja 2021. Huomioitavaa on, että yksityisellä paikalla tapahtuneiden pahoinpitelyrikosten määrä kasvoi selvästi korona-ajan alkaessa ja taas vastaavasti yleisen paikan vastaava rikollisuus vähentyi.

– Kun baarit menivät koronan takia kiinni, ihmiset siirtyivät juopottelemaan kotiolosuhteisiin. Siitä ei ollut hyviä seurauksia, sillä kansan vanhat tavat nousivat pintaan.

– Vakava väkivalta on Suomessa poikkeuksellisen vahvasti sidoksissa alkoholin kanssa. Ennen korona-aikaa suomalainen rikollisuus oli vähentynyt väestön määrään suhteutettuna yli kolmanneksella noin 25 vuoden aikana. Ehdin jo ajatella, ovatko suomalaiset viimein oppineet ryyppäämään sivistyneesti ja esimerkiksi syövät siinä samalla, sillä vähenemä tapahtui juuri alkoholiin liittyneissä henkirikoksissa.

Lauerma nostaa esiin yhden yksityiskohdan, joka altistaa holtittomalle väkivallalle. Matala verensokeri.

– Tiukka viina yhdistettynä siihen, että ei syö lainkaan tai hyvin vähän, tai syö vain nopeasti imeytyviä sokereita voi olla hyvinkin kohtalokas yhdistelmä. Myönteinen kehitys on ottanut tässä jopa selkeän takapakin korona-aikana, Lauerma sanoo.

Uutista päivitetty 13.5. kello 11.02: Glykogeenissa on kyse lihassokerista, ei geenistä.

Etusivulla nyt

Palvelut