Esillä on muun muassa 1890-luvun lelukaupan leluja, jotka saatiin lahjoituksena kauppiaan perillisiltä.
Tavoitteeksi asetettiin tehdä maailman paras lelumuseo, kun Lelumuseo Leikin (entinen Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä) johtaja Laura Kokki työryhmineen alkoi ideoida uutta museota.
Lopputulosta pääsee katsomaan, kun uusi Museo Leikki avautuu 13. toukokuuta Tapiolassa, uudessa talossa Näyttelykeskus Weegeen naapurissa. Samalla Suomi saa uudenlaisen leikille, leluille ja lapsuudelle omistetun oman museon.
Seinän takana toimii muutama viikko sitten avattu Suomen Kello- ja korumuseo Kruunu.
Museo Leikki kuuluu samaan organisaatioon Teatteri Hevosenkengän kanssa. Lelumuseon uudistustyölle on saatu tukea Suomen kulttuurirahaston myöntämästä 400 000 euron suuruisesta museovisio-apurahasta.
Uudet, värikkäät tilat jakaantuvat eri osiin. Vanhanajan lelukauppa vie Helsingissä Aleksanterinkadulla 1890-luvulla toimineeseen Hanna Herlinin lelukauppaan. Lelukaupassa esitellään museon vanhimpia leluja, jotka ovat vuosilta 1870–1930. Silloin lelut valmistettiin puusta, metallista ja guttaperkasta. Siellä on myös oikea kassakone vuodelta 1911.
– Lelumuseo sai Hanna Herlinin perillisiltä hienon lahjoituksen museon uudistustyön aikana. Siihen kuului noin 300 esinettä, Laura Kokki kertoo.
Maailma on muuttunut, mutta edelleen lelukaupoissa ja -osastoilla myydään nukkeja, pehmoleluja, rakennuspalikoita ja kotileikkien välineistöä.
Vuosikymmeniä sitten lelut eivät olleet massatuotantoa.
Kirsi Siren
– Vuosikymmeniä sitten lelut eivät olleet massatuotantoa. Autoissa tai muissa leluissa saattoi olla lapsen nimi, teatterinjohtaja Kirsi Siren huomauttaa.
Tästä on esimerkkinä hyllyllä Pellen kelkka.
Nukkekodin huone johdattaa lapset arkeen ja juhlaan. Huoneen seinät on tapetoitu suurikukkaisella tapetilla. Kuviot ovat suurennos 1960-luvun tapetista, joka on kuulunut Pilgren ja Ritola oy:n valikoimaan.
Vitriinissä olevat nukkekodit edustavat viittä eri aikakautta. Yksi niistä on Millan museolle lahjoittama Unelmien nukkekoti. Koska hän ei saanut haluamaansa Barbie-taloa, hän päätti rakentaa nukkekodin itse. Siitä tuli lopulta vuosien 2016–2020 projekti. Viimeisenä silauksena Milla rakensi nukkekotiin etätyöpisteen. Lahjoituksellaan Milla haluaa kannustaa kaikkia lapsia ja nuoria tekemään ja askartelemaan itse.
– Tänne uuteen museoon saimme esille myös laajan Star Wars -kokoelman, jonka museo sai toista kymmentä vuotta sitten, Laura Kokki iloitsee.
Vitriineissä esitellään myös lelulajityyppejä, jotka ovat saaneet lintujen ja kasvien tapaan latinankieliset nimet. Lelulajityyppejä edustavat muun muassa helistimet, palikat, autot, pyssyt ja nuket.
Museon valoisimmasta nurkasta on rakennettu välituntipiha, jossa voi leikkiä välituntileikkejä – vaikkapa vetää leukaa.
Ensimmäinen vaihtuva näyttely Ruutuhyppy pohtii pelillisin keinoin digitaalisten pelien ja leikin yhtäläisyyksiä ja kehitystä.
Museo Leikillä on nyt noin 330 neliömetriä näyttelytilaa ja se on tuntuvasti enemmän kuin vanhoissa tiloissa Weegeellä. Museon lisäksi lelumuseon varasto muutti Weegeeltä uusiin tiloihin. Muuton yhteydessä koko kokoelma inventoitiin.
– Meillä on varastossa 16 000 objektia, nukkekotejakin useita kymmeniä. Pystymme rakentamaan kokoelmien pohjalta paljon hienoja näyttelyitä, Laura Kokki sanoo.
Kokoelmaa kartutetaan edelleen, mutta harkiten, koska varastotilat ovat rajalliset.
– Meitä kiinnostaa kotimainen lelunvalmistus, joten siltä saralta voimme ottaa täydennystä.
Kokoelma on kertynyt noin 35 vuodessa, sillä kokoelman perusta on Lasten Päivän Säätiön aloittamassa työssä ja Linnanmäellä toimineessa lelumuseossa. Ensin lelumuseo muutti Weegeelle ja vuodesta 2010 se on ollut osa Teatteri Hevosenkengän brändiä.
Kirsi Siren kertoo aluksi epäilleensä, mitä tulee teatterin ja lelumuseon yhdistämisestä, koska museo säilyttää vanhaa ja teatteri luo uutta.
– Yhteistyö on ollut haastavaa mutta hedelmällistä, hän sanoo.
