Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kuulen jo nykymuotoisen ay-liikkeen kuolinkorinaa, sanoo Juho Romakkaniemi – "Sellaisiin lakkoihin ei pitäisi lähteä, joista ulospääsy on riski"

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajalla on vihreä kotitausta.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen, 45, on vaikea sulattaa Suomen lakkokevättä ja ay-liikkeen ylilyöntejä hetkellä, jolloin maailma alkoi vapautua pandemiavankilasta ja Ukrainan sota murentaa maailmanjärjestystä.

Lakko-oikeus on sinänsä Romakkaniemen mielestä ”ihmisoikeus”. Ay-liike ei kuitenkaan ansaitse lakkovaltaa, jos se toimii vastuuttomasti eikä ymmärrä talouden realiteetteja kuten Ruotsissa.

– Naapurimaassa ay-liike ja yritykset kokevat olevansa samalla puolella pöytää. Suomessa ay-liike asettuu herkästi pöydän toiselle puolelle taisteluvalmiuteen. Sellaisiin lakkoihin ei pitäisi lähteä, joista ulospääsy on riski. Esimerkiksi Tehyllä tai Superilla ei ole ollut tarpeeksi halua ymmärtää sitä, mihin Suomella on varaa, arvioi Romakkaniemi.

Suomen valtion talous on vuositasolla pysyvästi 7 miljardia pakkasella. Jos kuluihin lisättäisiin julkisen sektorin vaatimat 4 miljardin euron ylimääräiset palkkakulut, odotettavissa olisi velkaantumisen, veronkorotuksien ja leikkauksien kierre.

– Tietyssä verotuksen pisteessä verotulot alkavat laskea ja yksityissektorin kyky maksaa julkisen sektorin kuluja heikkenee. Meillä on jo muutenkin yhtäaikaisia ongelmia kuten kallistuva energia ja ruoka. Palkkainflaatio ja koronnousu lisäävät valtionvelkaa ja syövät palkansaajien ostovoimaa.

Termi ”toisin sopiminen” toistuu usein Romakkaniemen puheessa. Tällä hän tarkoittaa jäykkien tupojen ja työehtosopimusten lakkauttamista.

– Yrityksillä ja konserneilla pitäisi olla oikeus neuvotella maksukykynsä ja tuottavuutensa mukaisia sopimuksia. Työpaikoilla sovitut käytännöt toisivat lisää investointeja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Joustavuudella suomalainen yrityskenttä näyttäisi voimansa, jos ideologiset ay-perinteet ja lakkotaistelut heitettäisiin romukoppaan. Kuulen jo nyt vanhojen ay-käytäntöjen kuolinkorinaa.

Toimitusjohtaja on tunnustanut työhistoriansa aikana kokoomuksen sinistä väriä, mutta hänen ajatuksissaan on myös vihreitä sävyjä. Romakkaniemen puheessa vilahtelevat käsitteet yrityksien yhteiskuntavastuu, ilmasto- ja ihmisoikeuskysymykset, joita käytetään tyypillisesti vihreiden agitaatioissa.

Ulkoisesti Romakkaniemen ura näyttää puhdasoppisen kokoomuslaisen tarinalta. Onhan mies oppinut lobbariksi kokoomuspäälliköiden Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä, Alexander Stubbin erityisavustajana ja Ville Itälän avustajana.

Vihreydellä on kuitenkin selityksensä. Toimitusjohtaja tunnustaa, että hän sai nuoruutensa poliittisia vaikutteita äidiltään Raili Romakkaniemeltä. Äiti toimi vihreänä naisena 1990-luvulla Kuopion kaupunginvaltuustossa.

– Olen perinyt luontovastuullisuutta äidiltäni. Minua puhutteli väkevästi nuorena vuonna 1992 Riossa järjestetty YK:n ilmastokokous. Kestävä kehitys ja ihmisoikeudet pitäisi olla kaikkien puolueiden ja yrityksien agendalla. Vihreät luovat narratiivia, jonka mukaan olet ympäristövastainen, jos et tue juuri heidän ratkaisujaan.

Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen lanseerasi 30 vuotta sitten käsitteen ekososiaalinen markkinatalous. Otsikkotasolla Pietikäisen termi ohjaa edelleen Romakkaniemen ajattelua.

– En ole varma, muistaako Pietikäinen itse 90-luvun oppinsa. Itse uskon edelleen, että markkinatalouden mekanismeilla voi pelastaa luonnon ja lajikadon. Yrityksien pitää kehittää teknologisia ratkaisuja, jotka ylläpitävät ekologista kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta.

Parikymppisenä Romakkaniemi heittäytyi politiikkaan Kataisen tukijaksi ja oli yksi päästrategi voittoisassa eduskuntavaalikampanjassa vuonna 1999.

Romakkaniemi ideoi kuolematonta vessapaperirulliin kirjoitettua slogania, jota hän jakoi vaalitoreilla: ”Pyyhi pois vanha valta – Jyrkillä pyyhkii hyvin.”