Queer- ja ilmastoaktivisti Eltti Kinnunen, 18, listaa syyt miksi liittyi Elokapinaan – "Mukaan kutsuva yhteisö ja turvallisimpia tiloja, missä koskaan olen ollut"

Ilmastoliike Elokapinan riveissä vuoden toiminut Eltti Kinnunen, 18, kokee kriisin keskellä taiteen ja väkivallattoman suoran toiminnan keinoina vaikuttaa ja voimaantua.

Kirkkonummelainen Kinnunen aloitti nuorena paikallisen queer- ja ilmastoaktivismin parissa. Ilmastomielenosoitusten jälkeen hänelle jäi tunne, että suora toiminta on omin tapa vaikuttaa.

Espoossa Kuninkaantien lukiossa opiskeleva Kinnunen liittyi Elokapinaan liikkeessä jo mukana olleen koululaisen suosituksesta.

Uusien aktivistien illassa käydyn perehdytyksen jälkeen Kinnunen alkoi käydä Elokapinan nuorten kokouksissa. Keväällä 2021 hän suoritti koulutuksen, jossa opetetaan kansalaistottelemattomuutta.

– Elokapina on mukaan kutsuva yhteisö. Se on turvallisimpia tiloja, missä olen itse koskaan ollut. Työnteko ei toimi siellä niin, että poltat itsesi loppuun, vaan siellä halutaan jengin palautuvan, Kinnunen kertoo.

Kuva: Elokapinan mielenosoitus käynnissä ydinkeskustassa – viiden ratikkalinjan reitti katkesi

Kinnunen toimii niin kutsuttuna häirintäyhdyshenkilönä ja koordinaattorina. Hän pitää tärkeänä mahdollisuutta yhdistellä toiminnassa asioita ja vaikutuksen kohteita.

– On ne samat järjestelmät, kapitalismi ja kolonialismi, jotka samaan aikaan kiihdyttävät ilmastonmuutosta, mutta ovat myös juurisyinä syrjinnän muodoille. Pystyn Elokapinassa työskentelemään monien eri teemojen kanssa saman yhteisön sisällä.

Joskus oli vielä toivoa, että muutos voi johtaa johonkin.

Sosiaalisesta mediasta aloittaneena Kinnunen pitää arvossa yhteisöä ja ihmisten kanssa työskentelyä.

Netissä saa tietoa ajankohtaisimmista asioista, mutta kaikki tieto julkisessa keskustelussa on Kinnusen mukaan suodatettua totuutta.

– Ei ole mediaseksikästä puhua ilmastokriisistä. Se on niin vakava aihe, että ihmisten on vaikeaa käsitellä sitä.

Aktivismi on Kinnuselle pohjimmiltaan ihmisläheistä toimintaa, ja keinot jaksamisen varmistamiseen on syytä olla hallinnassa.

Muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa työskentely on Kinnusen mukaan suuri voimavara.

Lepääminen, toisista ja itsestään huolehtiminen, taide sekä luonto ovat nousseet keinoiksi voimaantua.

– Ihmisillä ei enää ole toivoa. Joskus oli vielä toivoa potentiaaliin ja siihen, että muutos voi johtaa johonkin. Nykyään päätunteet ovat vain rakkautta ja raivoa. Rakkautta ihmisiä, elämää, luontoa ja maapalloa kohtaan ja raivoa apaattisuutta ja itsekkyyttä kohtaan.

Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka avulla pyritään suojelemaan vähintään 17 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Suomi on lähellä tavoitetta, muttei täytä sitä.

Kinnunen osallistuu Elokapinan aktioihin luonnontilaisen metsän hakkuiden pysäyttämiseksi.

– Joku päivä kyseessä voi olla sinun takapihasi ja siinä vaiheessa on todella vähän enää tehtävissä. Kaavoituksia tehdään niin ajoissa ja niistä pidetään kiinni, Kinnunen sanoo.

Luontosuhteessa suomalaisten tulisi Kinnusen mukaan ottaa huomioon alkuperäiskansojen tietoa ja kokemusta.

– Näpit irti Saamenmaasta. Suomi on kolonialisoinut saamelaisia jo pitkään, eikä heillä ole vieläkään sen kaltaista itsemääräämisoikeutta, joka heillä pitäisi olla. Etuoikeutetussa asemassa Suomessa voimme ylikuluttaa luonnonvaroja ja kuvitella itsemme erilleen luonnosta, vaikka olemme luonto itsessään. Ajatellaan, että pitää erikseen mennä metsään, että kuuluisit luontoon, kun esimerkiksi saamelaisilla se läpileikkaa sitä elämäntapaa, Kinnunen kuvailee.

"Kansalaistottelemattomuus on suositeltavaa, laittomuus ei" – Näin Paavo Arhinmäki, Satu Hassi ja Erkki Tuomioja ajattelevat nykyisistä mielenosoituksista

Toukokuussa käynnistyneessä kaksi viikkoa kestävässä ylikulutuskapinassa Elokapina vaatii Suomen hallituta luomaan sitovat tavoitteet kulutusperäisten ilmastopäästöjensä hillitsemiseksi.

Kinnunen osallistuu julkisiin Elokapinan tapahtumiin. Katuprotestien taustalla liikkeessä tehdään Kinnusen mukaan kuitenkin myös jatkuvaa suunnittelua ja kampanjointia. Suora toiminta on vain jäävuoren huippu.

– Aktioiden suunnitteluun voi mennä kuukausia. Ei me vain ilmestytä sinne kadulle. Kuka sinne haluaisi ilman syytä mennä. Kai mieluummin keskittyisin johonkin muuhun kuin olisin putkassa, Kinnunen toteaa.

Suorat sanat Elokapinasta ja cancel-kulttuurista – Munkan ja Haagan kirkkoherrat pyörittävät omaa puheohjelmaa, eivätkä kaihda arkojakaan aiheita

Onko oikein, jos et tottele poliisia mielenosoituksessa? Kansanedustajat ovat asiasta erimielisiä, moni ei kommentoi ollenkaan – "Sellaisen Suomen saa, mitä kerjää"

Toista tuhatta ihmistä kertoo somessa, miksi eivät luota poliisiin – Näin kommentoivat poliisit

Tilasto vahvistaa: Suomen sademäärässä huima kasvu – Ilmatieteen laitoksen mukaan keskilämpötila noussut 1,3 astetta