Itäväylän varsi aiotaan muuttaa tehokkaan asumisen alueeksi, uudeksi bulevardikaupunginosaksi.
Vartiokylää aiotaan tulevien vuosien aikana muuttaa melkoisesti. Itäväylästä suunnitellaan uutta kaupunkibulevardia, jonka tarkoituksena on muodostua osaksi kasvavaa kaupunkia ja palvella nykyistä tehokkaammin.
Viime viikolla kaupunki julkaisi luonnoksen itäisen bulevardikaupungin itäosan suunnitteluperiaatteista.
Alueen asukasluku voisi kasvaa jopa 6 000 hengellä. Nyt asukkaita on 5 500, joten väkimäärä yli kaksinkertaistuisi.
Suunnitelman mukaan luontevimmassa rakentamisen mallissa Itäväylän molemmin puolin uusi rakennuskanta madaltuisi kerros kerrokselta pientaloalueelle päin. Ongelmana on kaupungin mukaan kuitenkin rakennusalan puute, eikä kyseinen vaiheittainen madaltuminen onnistu laajentamatta pientaloalueelle, tehokas asuminen edellyttää siis pitkälti nykyisen rakennuskannan purkamista Itäväylän varresta.
Myös kaupunkibulevardeihin yleensä liitetyn pikaraitiotien toteuttaminen alueelle on epävarmaa, sillä useita muita raidehankkeita on jonossa ensin.
Vartiokylässä kuusitoista vuotta asunut asukasaktiivi Prisca Leclerc, 49, on huolissaan kaupunginosan perinteisen identiteetin muuttumisesta.
– Jos tänne muuttaa lyhyen ajan sisällä tuhansia uusia asukkaita, se aivan varmasti muuttaa koko alueen luonnetta, Leclerc muistuttaa.
– Vartiokylä on kuitenkin ominaispiirteiltään selvästi omakotialuetta. Kun täältä puretaan yksikin rintamamiestalo ja tilalle rakennetaan kymmenen valkoista laatikkoa, sydän itkee verta.
Muutoksetkin ovat Leclercin mukaan tervetulleita, kunhan ne tehdään ympäristöä kunnioittaen.
Hänen mukaansa yli-innokas rakentaminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että koko Vartiokylän alueen luonne muuttuu.
– Kyllä se on selvä uhkatekijä. Jotta asukkaat viihtyisivät täällä, lisärakentamisen tilalle pitäisi päinvastoin tuoda nykyistä enemmän esimerkiksi puistoja.
– Ihan kaikkea ei pidä ylirakentaa, vaan jättää tilaa myös joutomaalle. Sillekin on arvonsa. Luonnontilaisissa metsäkaistaleissa asustelee paljon esimerkiksi pöllöjä, haukkoja ja kettuja. Lisäksi on suojeltuja puroja, joihin on istutettu taimenia, Leclerc luettelee.
Monet Vartiokylästä lähteneet ovat myöhemmin palanneet takaisin paluumuuttajina.
– On sukuja, joissa asutaan jo viidennessä peräkkäisessä sukupolvessa. Ja jotain sekin kertoo tämän alueen vetovoimasta, että perheet etsivät täältä ilmoituksilla jatkuvasti omakoti- tai rivitaloja.
– Mutta kerrostaloihin nämä ihmiset eivät ole muuttamassa, vaan nimenomaan rauhalliselle, kylämäiselle alueelle. Luonteeltaan tätä voi pitää melkein puutarhakaupunkina.
– En ole varma siitä, onko asukkaiden äänellä ja mielipiteillä todellista vaikutusta, kun Vartiokylän asioista päätetään. Onneksi alueemme omakotiyhdistys on tarttumassa asiaan. Joskus tuntuu siltä, että päättäjät eivät todellakaan ymmärrä sitä, miten tärkeä Vartiokylä ja sen säilyminen on meille asukkaille. Ehkä se johtuu siitä, että moni päättäjä ei välttämättä ole edes Helsingistä kotoisin, Leclerc pohtii.
Bulevardikaupunginosan suunnitteluperiaatteiden luonnokseen voi tutustua 6. kesäkuuta asti verkossa osoitteessa hel.fi/suunnitelmat.
