Peruttu. Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkustaville sana on tullut lähiviikkoina tutuksi, sillä etenkin raitiovaunu- ja metrovuoroja on parin viime viikon aikana jouduttu perumaan jopa kymmeniä päivässä. Tieto ilmenee esimerkiksi HSL poikkeusinfo -tililtä Twitterissä.
– Päivissä, joissa on ollut eniten ajamattomia vuoroja, on puhuttu 2 prosentista. Kaikkiaan se ei ole kauhean dramaattinen, mutta tuntuu paljolta sen takia, että normaalisti luotettavuutemme tavoite on vuositasolla 99,8, sanoo Kaupunkiliikenne Oy:n (ent. HKL) va. toimitusjohtaja Petri Lumijärvi.
Hän huomauttaa, että yhden metrovuoron peruuntuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kahden minuutin sijaan joutuu odottamaan neljä.
Perumisten syynä on kuljettajapula.
– Kuljettajia on nyt aika vähän suhteessa kuljettajatarpeeseen, se on totta. Meillä ei ole heitä ehkä liian vähän, mutta ollaan siinä rajalla, Petri Lumijärvi sanoo.
Jo yhden kuljettajan puuttuminen johtaa useiden vuorojen perumiseen. Sama metrokuski ajaa vuoron molempiin suuntiin eli yhden työntekijän vajaus johtaa heti vähintään kahden vuoron peruuntumiseen.
– Ylitöillä pärjäisimme, mutta ylitöitä on viime viikkoina tehty vähemmän kuin keskimäärin.
Kuljettajapulaan on Petri Lumijärven mukaan kolme syytä: tavallista suurempi sairauspoissaolojen määrä, se, että kuljettajat eivät ole tehneet ylitöitä entiseen malliin sekä se, että uusia kuljettajia ei ole normaaliin tapaan koulutettu pois lähtevien tilalle.
Hänen mukaansa Kaupunkiliikenteellä ei julkisomisteisena yhtiönä ole samoja mahdollisuuksia henkilöstöjoustoihin kuin yksityisillä yrityksillä, joten yhtiö on joustanut kuljettajakoulutuksen jäädyttämisellä.
Normaalisti Kaupunkiliikenne pitää useita kuljettajakursseja vuodessa, sillä kaikkiaan 600 kuljettajan joukossa on jonkin verran vaihtuvuutta.
– Kun liikennettä vähennettiin paljon ja koronan takia matkustajakehitysennusteetkin ovat maltillisia, olemme ihan tarkoituksella jättäneet kuljettajakursseja pitämättä. Ei ole järkeä kouluttaa uusia kuljettajia istumaan taukotilaan, jos ei ole mitään ajettavaa, Lumijärvi perustelee.
– Seison edelleen sen takana, että oli ihan järkevää, ettei kursseja vähään aikaan pidetty.
Nyt kurssit kuitenkin taas pyörivät ja kesäkuussa valmistuu 11 ratikkakuskia.
Kuljettajia on viime aikoina lähtenyt yhtiöstä aiempaa enemmän, sanoo JHL:n pääluottamusmies Pekka Hirvonen.
– Sanoisin, että 70 kuljettajaa on lähtenyt yhtiöittämispäätöksen jälkeen, lähti jo viime vuoden puolella. Hälyttävää on se, että meiltä on lähtenyt vanhempiakin kuljettajia.
Hirvosen mukaan lähtijöitä on myös kunnossapidon puolella.
– Luottamus työnantajan tarkoitusperiin muutoksessa on koetuksella.
Ylitöiden tekemistä kuljettajat vähentäneet, koska toukokuun alussa voimaan tullut uusi työehtosopimus muutti niistä maksamisen logiikkaa.
Ennen päivän kahdesta ensimmäisestä ylityötunnista maksettiin 50 prosentin korotus ja seuraavista 100 prosentin. Työhön käytetystä vapaapäivästä maksettiin aina tuplapalkka. Nyt ylitöitä katsotaan kolmen viikon jaksona ja 12 ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentilla korotettuna.
– Väki kokee, että nyt huononnetaan työehtoja. Ylityöhönhän ei voi pakottaa, joten minusta heillä on oikeus valita, Hirvonen sanoo.
Hän korostaa, että ylitöistä kieltäytyminen on ollut kunkin kuljettajan oma valinta eikä ammattiliitto ole siihen ohjeistanut.
Petri Lumijärven mukaan kuljettajilla on kaksi tyypillistä tapaa tehdä ylitöitä: joko jäämällä oman työvuoron päätteeksi pariksi ylimääräiseksi tunniksi töihin tai tulemalla töihin vapaapäivänä.
– Jos kuljettaja tekisi joka päivä 2 tuntia ylityötä, vanhalla sopimuksella ne olisivat kaikki 50-prosenttisella korotuksella. Uudella sopimuksella ensimmäiset 6 päivää olisivat 50 prosentilla korotettuja ja loput 100 prosentilla.
Sen sijaan jos kuljettaja tulee vapaapäivinään ylitöihin, kolmen viikon jaksolla koko ensimmäinen töihin kulutettu vapaapäivä maksetaan 50 prosentilla korotettuna eli ansio on merkittävästi aiempaa pienempi.
Lumijärven mukaan sopimukset on laskettu kokonaisuutena niin, että kuljettajien vuosiansio ei laske.
– Väitän, että se lupaus on myös pidetty. Ja tietysti meidän pitää huolehtia myös siitä, etteivät työnantajan kustannukset kohtuuttomasti muutu. Tämä voi tarkoittaa sitä, että jokin yksittäinen työpäivä näyttää jostain näkökulmasta huonommalta.
– Ei tässä kukaan häviä, mutta ei voitakaan.
Työntekijät näkevät asian toisin.
– Siitä olen samaa mieltä, että on sovittu, että mennään kustannusneutraalisti. Olen eri mieltä siitä, onko menty, Simo-Pekka Hirvonen muotoilee.
Ylitöistä kieltäytyminen oli pahimmillaan ensimmäisen uuden työehtosopimuksen mukaisen palkanmaksun jälkeen eli viime viikon alussa. Joinakin päivinä ylitöihin on Lumijärven mukaan kuitenkin ilmoittautunut enemmän väkeä kuin alkuviikosta.
– Yritämme saada tilannetta normalisoitumaan.