Nanna Susi on yksi Suomen arvostetuimpia ja taloudellisesti menestyneimpiä kuvataiteilijoita. Koti on Kalliossa ja Roomassa.
Nanna Susi puhuu nyt elämästä, rakkaudesta, virheistä ja luomisesta.
Yksi Suomen arvostetuimmista kuvataiteilijoista seisoo työhuoneellaan Helsingin Fleminginkadulla. Ympärillä on Suden tyylille ominaisia värikkäitä ja kookkaita maalauksia.
Vaikka tarkoitus oli keskustella Sudesta taiteilijana ja hänen suhteesta Kallioon, aluksi on syytä keskittyä kuuntelemaan.
– Tiedätkö, kun lumoutuu jostakin asiasta. Ja siihen on silloin vaikea puuttua? Susi kysyy.
On parasta esittää vastakysymys. Mitä hän tarkoittaa tällä?
Susi tarkentaa: kun keskeneräisessä maalauksessa huomaa jonkin kohdan, josta ei halua luopua.
– On valmis muuttamaan kaiken muun sen ympäriltä. Mutta kun kaikki ympäriltä muuttuu, niin sekin kohta muuttuu.
Sama pätee elämässäkin, Susi pohtii. Asiat muuttuvat, ja se on hyväksyttävä.
Muutokseen voi kuitenkin vaikuttaa. Susi käyttää taas taidetta vertauskuvana.
– Siveltimen vedoilla voi kääntää mieltä ja sydäntä. Niillä voi vaikuttaa nykyisyyteen, tulevaisuuteen ja menneeseen.
Sattumalla on kuitenkin osansa. Kaikkea ei voi hallita ja juuri siitä lumous syntyy.
Suden äiti tapasi aikoinaan kysyä, miksi tytär tuhoaa maalauksiaan jatkamalla niitä – nehän olivat jo valmiita. Susi näki kuitenkin, ettei jokin toiminut.
– Minun pitää hyväksyä maalaukseni kokonaisvaltaisesti ennen kuin se voi olla valmis.
Ihmiset ovat rajallisia, täynnä virheitä. Tärkeintä on ottaa virheistä opiksi.
Susi kuvailee olevansa rakastava ja huumorintajuinen, mutta toisinaan vaativa persoona. Joskus hän pohtii, onko hän liian suora ja avoin.
Mitä Suden läheiset ajattelevat hänestä? Sisarentytär Pihla Pasasen ja assistentti Kirsi Kiljusen sanat ovat lämpimiä: Läheisistään välittävä, he kiteyttävät. Mutta työssään luova, ahkera ja kunnianhimoinen. Taiteilija, joka antaa kaikkensa.
Mistä Susi on ylpeä itsessään? Hän miettii hetken ja vastaa olevansa utelias kaiken suhteen ja tasa-arvoinen muita kohtaan.
– Mielestäni elämä on pyrkimystä olla joka päivä tasoissa itsensä kanssa.
Lisäksi Susi muistaa monia tilanteita, joissa on onnistunut antamaan ihmisille itseluottamusta.
Ja tästä on kyse myös hänen taiteessaan. Susi haluaa antaa ihmisille voimaa.
– Kun menen itse katsomaan vaikka taidenäyttelyitä, voin saada järjettömästi voimaa ja täyttymyksellisen olotilan, joka kantaa eteenpäin.
– Ja hitsi vie olen ylpeä siitäkin, että olen maalannut koko ikäni, Susi jatkaa.
Innostus taiteeseen lähti kotoa: estetiikka näkyi kaikkialla, äiti myös tuki tytärtään. Tätä tukea hän haluaa antaa eteenpäin omalle lapselleen ja läheisille.
– Maalaaminen on nuoruuden ja vanhuuden haave. Tulen olemaan kuvataiteilija loppuun asti.
Susi tietää, miltä luopuminen tuntuu. Hän menetti äitinsä vuonna 2016. Tytär ja äiti olivat läheisiä.
– Äitini oli sellainen ihminen, joka kulki nahkatakki auki. Hän oli täynnä elämää.
Sama kuvaus tuntuu osuvan tarkasti myös tyttäreen.
Susi varttui vaaleanpunaisessa omakotitalossa Vääksyssä. Nyt hän asuu saman värisessä talossa Kalliossa. Toinen koti on Roomassa.
Kalliossa on hänen mukaansa tilaa hengittää: kadulla voi kulkea vaikka yöpaidassa kotoa työhuoneelle.
– Kallio ei ole liian alistunut. Toivoisin yhä enemmän kaikkea persoonallista ja pilkettä silmäkulmaan.
Suden Fleminginkadun työhuone vilahti keväällä Diili-ohjelmassa. Kummityttären isä Mikko Vehmas koputti ikkunaan ja pyysi teosta myytäväksi.
– Tilanne tuli täysin puskista, ei siinä ehtinyt laittamaan edes lilaa luomiin.
Lopulta Susi löysi hiilityön, jonka hän antoi Vehmaalle 50 eurolla. Teos myytiin eteenpäin yli 2 000 eurolla. Tuotot menivät hyväntekeväisyyteen.
Susi on yksi Suomen parhaiten ansaitsevista taiteilijoista. Maalauksista maksetaan useita tuhansia euroja. Hän ei kuitenkaan halua puhua taloudellisista asioista.
Yhteiskunta näkee taiteilijat yrittäjinä. Susi kuvailee niin antavansa kuin myös saavansa yhteiskunnalta.
– Nuorena ajattelin, että haluan olla taivaanrannan maalari, vapaa kuin lintu. Että kuljen vain lehtiö kädessä ympäri maailmaa. Kaikki meni lopulta päinvastoin.
Nyt Susi työstää laajaa yksityisnäyttelyä lahtelaiseen museo Malvaan. Marraskuussa on studionäyttely Kalliossa.
Lahdessa toteutettavan näyttelyn nimi on Taiteilijatar ja raivoisa rakkaus.
– Tällä iällä voin vähän vitsillä nimetä näyttelyn näin. Toisaalta se ei ole vitsi, koska sitä olen tehnyt koko elämäni.
Elämän keskiössä on rakkaus, Susi ajattelee. Mutta vähän raivoakin se vaatii.