Kaupunki haluaa rajoittaa telttailua saaristossa. Ohjeet ovat ristiriidassa jokamiehenoikeuksien kanssa.
Rajoittaako Helsinki jokamiehenoikeuksia, kun se kieltää telttailun osassa saaristaan? Asiaa ihmettelee Helsingin Uutisten lukija, joka on kiinnittänyt huomiota ”kaupungin nuivaan suhtautumiseen lähiluonnossa retkeilyyn”.
Helsingin kaupungin julkaisemassa Saaristo-oppaassa telttailua on rajoitettu muun muassa Kotiluodossa, jossa sääntönä on: ”Ei telttailua”. Eestiluodolla telttailu on sallittu vain yhdellä alueella.
– Nämä eivät ole luonnonsuojelualueita, joilla jokamiehenoikeuksia voitaisiin rajoittaa, HU:n lukija sanoo.
Esimerkiksi hän ottaa myös Vasikkasaaren. Mökkiläisten oman yhdistyksen ylläpitämän Vasikkasaari.org -sivun mukaan kaupungin järjestyssäännöt kieltävät telttailun.
– Lain mukaan kunnilla ei voi olla enää omia järjestyssääntöjä, HU:n lukija kertoo.
Saaristo-opas on vuodelta 2010. Helsingin kaupungin projektipäällikkö Minttu Perttulan mukaan sanamuodot telttailun kieltämisestä tai sallimisesta tulisi päivittää.
– Kieltojen tilalle tulisi teksti, ettei telttailua suositella. Sen jatkona kerrotaan, mistä lähin suositeltava telttailupaikka löytyy. Olemme ottaneet linjan, ettemme suosittele telttailua paikoissa, joissa siitä on häiriötä ja haittaa saaressa asuville. Tällaisia paikkoja ovat muun muassa Vartiosaari ja Vasikkasaari. Molemmissa on asukkaita ja kesämajalaisia
Perttula sanoo, että kysymys jokamiehenoikeuksista nousee esille aika-ajoin.
– Jokamiehenoikeudet ovat arvokas ja ainutlaatuinen asia suomessa. Pyytäisin kuitenkin kaupunkiluontokohteissa jokamiehenoikeuksia vahtivia miettimään toiminnan vastuullisuutta ja kestävyyttä luonnonsuojelun kannalta.

Telttailua on rajoitettu muun muassa sellaisissa paikoissa, joissa ei ole toimivaa jätehuoltoa tai vessoja ei ole tarpeeksi.
– Jos naapurisaarella on retkeilyinfraa, telttailu siellä on ehdottomasti järkevämpää. On varmasti selvää mitä käy, kun telttailu lisääntyy paikoissa, joissa ei ole huusseja. Kuinka miellyttävä paikka sen jälkeen on?

Vasikkasaaren mökkiläiset ry:n puheenjohtaja Jukka Mahlamäki sanoo, että syy telttailun kieltämiseen oli erilaiset häiriöt.
– Kaupunki kielsi telttailun Vasikkasaaressa reilu kymmenen vuotta sitten. Telttalaiset eivät siivonneet jälkiään, ja roskaa, lautapohjia, kattiloita ja vaatteita jäi saareen monesti talven yli. Jopa telttoja jätettiin. Mökkiläiset sitten siivosivat näitä romuja talkoilla. Myös nuotiot paloivat jopa kulovaaran aikana. Saarella on avotulen teko kielletty.
Mahlamäki sanoo, että parina viime vuotena telttoja on näkynyt satunnaisesti. Telttailijat ovat viipyneet 2–4 päivää.
– Mutta se nuotio sinne pitää tehdä heti kun teltta on pystyssä. Se on hieman huolestuttavaa. Järjestyshäiriöitä ei ole ollut sen jälkeen, kun ilmoitus telttailun lopettamisesta annettiin. Takavuosina telttailijoiden takia on soitettu usein poliisivene paikalle, lähinnä monen tyyppisten väkivaltatapausten takia.
Mahlamäen mukaan mökkiläisten mielipide telttailua kohtaan on kieltävä.
– Niin huonoja kokemuksia on heistä. Tässäkin muutamat henkilöt pilaavat kaikkien maineen. Mutta ne huonot kokemukset jäävät mieleen.

Minttu Perttula uskoo, että Vartiosaaressa ja Vasikkasaaressa tulee olemaan telttailulle osoitettuja paikkoja ”jollain aikavälillä”.
– Toivon, että ihmiset malttaisivat odottaa sitä. Pyrimme tekemään saarista helsinkiläisten virkistyskohteita.
Läntisellä Villaluodolla telttailua ei toivota luonnonsuojelullisista syistä.
– Miten käy, jos linnut eivät uskalla laskeutua pesilleen. Pohjoinen Villaluoto on paljon kannustettavampi paikka telttailuun.
Kaupunki parantaa parhaillaan itäisen saariston telttailu -ja veneilymahdollisuuksia.
– Meillä käynnistyy erilaisia töitä saaristossa. Monessa saaressa on tiettyjä perusparannuksia, kuten polkujen ja tulipaikkojen sekä opasteiden uusimista ja kunnostamista. Tämä voi näkyä työmaina saarissa, mutta lopputuloksena asiat paranevat. Yksi esimerkki tällaisesta on Malkasaari.