Asuntojen suunnittelulla on iso vaikutus elämänlaatuun, toteaa Yksinasuvat ry.
Yksinasuvia ei oteta suomalaisessa yhteiskunnassa huomioon riittävästi. Tätä mieltä on Töölössä asuva Sirkku Nyström, 75.
– Oletusarvo on se, että on aina kaksi työssäkäyvää ihmistä, vaikka yksinasujia on Suomessa 1,28 miljoonaa.
Helsingin kotitalouksista noin puolet on yhden hengen talouksia. Nyströmin mukaan yksinasuvan elämä on monin tavoin kalliimpaa ja etenkin se näkyy asumiskuluissa, jotka haukkaavat yksin asuvalta paljon suuremman osan tuloista.
Ja vaikka olisikin velaton omistusasunto, voi taloyhtiössä alkava iso remontti suistaa yksinasuvan talouden raiteilta.
– Ei vain selviä lainaosuuksista, kun käytettävissä on yhdet tulot, esimerkiksi vain pieni eläke, toteaa Nyström, joka on asunut yksin vuodesta 1985.
Toimittajan töistä eläkkeellä oleva Nyström sanoo edelleen tekevänsä kirjoitushommia silloin tällöin lisätienestiksi.
– Erittäin tarkkaan lasken kyllä kaikki menot.
Nyström kantaa huolta erityisesti pienituloisista naisista.
– Mies löytää kyllä aina puolison eron jälkeen, mutta moni nainen ei tule enää löytämään miestä.
Helsingin yli 65-vuotiaista yksinasuvista huomattava enemmistö onkin tilastojen mukaan naisia, mikä johtuu myös miesten suuremmasta kuolleisuudesta.
Taitelija Katariina Souri vaati äskettäin Ilta-Sanomissa, että yksinelävien verotusta pitäisi keventää.
– Onhan se ihan käsittämätön hyöty, jos olet parisuhteessa ja silloin voidaan yhdessä jakaa laskut, hän huomautti.
Yksinasuvat ry järjestää kaikille avoimen luento- ja keskustelutilaisuuden Itäkeskuksen kirjastossa perjantaina. Järjestö haluaa kiinnittää huomiota yksin asuvien asemaan. Se on jättänyt myös lausunnon hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2028.
Yksinasuvien mielestä nykyinen asuntopolitiikka katsoo asiaa lähinnä opiskelijoiden näkökulmasta, vaikka yksinasuvista puolet on 30–65-vuotiaita.
Järjestön mielestä miniyksiöiden rakentamisesta tulisi luopua, koska alle 35 neliön asunnot muuna kuin tilapäisenä asumisena koetaan ahdistavina.
Esteettömyysvaatimukset taas voivat johtaa siihen, että asunnon kylpyhuone on isompi kuin oleskeluun varattu tila.
Myös asuntojen suunnittelu muokkaa elämistä, muistuttaa Yksinasuvat ry. Moneen pieneen asuntoon on suunniteltu keittiötila sen mukaan, että asukas syö yksin kotonaan mikroeineksiä, eikä koskaan kutsu vieraita.
– Kyllä! huudahtaa Sirkku Nyström.
– Uudessa arkkitehtuurissa tehdään mikroskooppisia asuntoja ja sitten on vanha arkkitehtuuri, joka on epäkäytännöllistä ja vaatii kaksi ihmistä, että saa jonkin isomman tavaran esimerkiksi vietyä taloyhtiön varastoon raskaiden ovien taakse.
Yksin asumisen ei suinkaan tarvitse tarkoittaa yksinäisyyttä. Nyström kertoo, että hän huomasi tiukkojen koronarajoitusten vaikutukset, kun ne alkoivat salakavalasti näännyttää.
– Kun pääsin vihdoin koronakevään jälkeen kahville ystävän kanssa, olin kuin kuihtunut kasvi, jonka päälle olisi satanut vettä. Kyllä ihminen kädellislajina tarvitsee pärjätäkseen yhteisön ympärilleen. Eristäminen ja eristäytyminen on luonnotonta, hän toteaa.
Yksinasuvat ry järjestää kaikille avoimen luento- ja keskustelutilaisuuden Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone Kanervassa 27. toukokuuta kello 16–18. Puheenjohtaja Raija Eeva luennoi aiheesta Elämänmuotona yksinasuminen.