Vesimaksuihin luvassa tuntuvia korotuksia – HSY velkaantunut pahoin: "Investointeja on pakko jotenkin kustantaa"

HSY on velkaantunut pahasti. Myös kovana laukkaavalla inflaatiolla on vaikutuksensa.

Pääkaupunkiseudun veden käyttö- ja perushintoihin on suunnitteilla tuntuvia korotuksia. Näin kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.

Syynä on HSY:n jatkuvasti kasvaneiden investointipaineiden tuoma velkaantuminen, sillä HSY:n budjeteissa velkaa on jatkuvasti otettu noin sata miljoonaa euroa vuodessa.

Velka on melkoinen konsernille, jonka vuotuinen liikevaihto on vain noin 400 miljoonaa euroa.

– Korotuspaineita on, sitä ei käy kiistäminen. Maksujen hinnat päättää viime kädessä tietenkin HSY:n hallitus, mutta investointeja on pakko kustantaa jollain tavoin, myöntää HSY:n toimitusjohtajana viime lokakuussa aloittanut Tommi Fred, 53.

Fred myöntää, että kynnys hinnankorotuksiin on ollut HSY:ssä suuri. Hänen mukaansa HSY:n hallitukselle on esitetty lähivuosille vesimaksuihin vuosittainen viiden–kuuden prosentin korotustarve. Varsinaiset päätökset maksuista tehdään kuitenkin aina vuosittain.

– Meidän on otettava huomioon myös kovana laukkaava inflaatio. Ilman sitä vesimaksujen korotukset jäisivät noin kolmeen prosenttiin eli noin puoleen nyt suunnitelluista, Fred laskee.

Käyttö- ja perusmaksujen korotukset näkyvät HSY:n alueella jo tänä vuonna.

Kun esimerkiksi kolmihenkinen, 150-neliöisessä omakotitalossa asuva perhe maksoi vielä viime vuonna vedestään noin 732 euroa, sama maksu on HSY:n kaavailujen mukaan olisi vuonna 2025 jo 882 euroa.

Neljässä vuodessa vesi kallistuisi siis omakotiperheelle noin 150 euroa. Hinnat on laskettu 180 kuution vuosikulutuksen mukaan.

Kerrostaloissa vedenkulutus henkeä kohden on hieman reippaampaa. Esimerkiksi kooltaan 2 500-neliöisessä kerrostalossa kulutus on noin 5 000 kuutiota vuodessa. Jos talossa asuu 75 henkeä, silloin vuosikulutus maksaa ensi vuonna 270 euroa asukasta kohti.

HSY:n käyttämissä esimerkeissä sekä omakoti- että kerrostalojen kulutusarvot perustuvat Vesilaitosyhdistyksen tunnuslukujärjestelmän kyselyyn.

HSY:n tämänhetkisistä investoinneista suurin on Espoossa sijaitseva Blominmäen jätevedenpuhdistamo.

Noin 488 miljoonaa euroa maksamaan tullut puhdistamo aloittaa toimintansa ensi syksynä ja sen läpi kulkevat noin 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta ja Kauniaisista, Kirkkonummelta, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta.

Viikinmäen puhdistamo säilyy jatkossakin kapasiteetiltaan yhä Suomen suurimpana jätevedenpuhdistamona.

Investointikohteita HSY:llä riittää. Lähivuosina eniten euroja kuluu Helsingin vanhan, jo olemassaolevan vesi- ja viemäriverkoston uusimiseen sekä uusien kaupunginosien putkistojen rakentamiseen.

Helsingissä esimerkiksi Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos Kuninkaantammessa on suurimman saneerauksen kohteena vuoteen 2025 saakka – ja sen jälkeeen investoinnit ovat mittavimpia Vanhankaupungin laitoksen kohdalla.

Pelkästään vuonna 2025 laitoksia korjataan yhteensä 15,3 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2030 saakka rahaa kuluu vedenpuhdistuslaitosten peruskorjauksiin lähes 86 miljoonaa euroa.

Samalla on tarkoitus nostaa Pitkäkosken puhdistuskapasiteettia 9 000 kuutiometrin päivätasolle.

Koko vedenjakeluverkoston kunnostukseen kuluu koko 2020-luvun ajan joka vuosi vähintään 50 miljoonaa euroa, tämä menoerä on vuoteen 2030 saakka noin 509 miljoonaa euroa.

Jätevesipuhdistamojen uudisinvestointeja on vuoteen 2030 saakka ulottuvalla ohjelmakaudella noin 122 miljoonaa euroa.

Viikinmäen osalta suurimmat rakennustyöt kestävät vuodesta 2026 vuoteen 2029 saakka. Haja-asutusalueen vesihuoltokohteet ovat Helsingissä vähäiset, sillä ainut sellainen sijaitsee Kallahden Leppäniementiellä. Espoossa ja Vantaalla taajamien ulkopuolisia kohteita on useampia.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut