Keväällä 1995 suomalaisessa historiassa tapahtui vähintään kaksi käännettä. Suomen jääkiekon A-maajoukkue voitti historian ensimmäisen maailmanmestaruuden, ja Jari Sarasvuo lopetti televisiotyönsä Hyvät, pahat ja rumat -ohjelmassa.
Melko nopeasti kiekkoilijoiden ja Sarasvuon polut yhdistyivät. Sarasvuon Sisäinen sankari -kirja julkaistiin seuraavana vuonna, ja sen viesti soveltui urheilumaailmaankin.
25 vuotta ja Suomi juhlii neljättä maailmanmestaruutta jääkiekossa. Mikä on muuttunut, Jari Sarasvuo?
– Me olemme antaneet nyt itsellemme luvan voittaa. Me odotamme voittoa ja me olemme antaneet mahdollisuuden voittaa niin itsellemme kuin toisillemmekin. Isossa kuvassa me olemme matkalla kauemmas henkisestä suomettumisesta. Suomi alkaa lähestyä anglosaksisten maiden kulttuuria, siellä lähdetään aina siitä, että voitetaan ja voittaminen on tärkeää.
Sarasvuo oli itse paikalla, kun Suomen jääkiekkomaajoukkue kärsi kaikkien aikojen tappion Ruotsille kotikisoissa keväällä 2003. Tuolloin Ruotsi nousi neljän maalin takamatkalta voittoon.
– Seurasin pelin hallissa. Testosteronituotanto katkesi sen matsin seurauksena kolmeksi kuukaudeksi.
Kahdeksantoista vuotta myöhemmin Sarasvuo on kirjoittanut tekstiä otsikolla "Jukka Jalosen Suomi". Se on vahvaan yhteistyöhön uskova valtio, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä omista lähtökohdistaan ja luoda niistä olennaista myös yhteiseen pottiin.
– Marko Anttila. Moni ajattelee, että Mörkö on ihan epätodennäköinen tyyppi voittavassa jääkiekkojoukkueessa, mutta sieltä se tulee pitkän mailansa kanssa, peittää syöttölinjoja, taklaa – ja ratkaisee tärkeitä otteluita. Jos Jukka Jalonen on sitä mieltä, että hän on joukkueessa, Mörkö sinne silloin kuuluukin. Asiaa kritisoiva voi tässä kohtaa miettiä, näkeekö hän ihan varmasti kokonaisuuden koko kuvan.
Finaaliottelussa Sarasvuo syttyi ennen kaikkea ratkaisumaalin tehneen hyökkääjä Sakari Mannisen tekemiseen. Sarasvuo laittoi merkille Mannisen lehtihaastattelun, jossa hän kertoi miettineensä kolmannen erän ja jatkoerän välissä tilannetta, josta Kanada teki kavennusmaalin. Mannisen mielestä maali syntyi johtuen hänen huonosta puolustamisestaan.
– Hän oli pohtinut, että jos saan yhden vaihdon, niin voin hyvittää sen tilanteen. Kaikkihan näkivät sitten mitä siinä tapahtui. Se oli ihmeellinen hetki.
Tätä kautta Sarasvuo on pohtinut isoja termejä: sovitusta, armoa ja parannusta. Kaikki käsitteitä, jotka yleensä yhdistetään uskonnolliseen sanastoon.
– Ne eivät ole vain uskonnollisia termejä. Ne ovat erityisen käyttökelpoisia ja arkipäiväisiä tänä päivänä, ja soveltuvat oikeastaan ihan kaikkeen jokapäiväisessä elämässämme.
Sarasvuo näkee maailmanmestaruudella vahvaa kansallista merkitystä.
– Maailmalla on viime vuosina tapahtunut taas yhtä jos toistakin. Nyt on ennakoitavissa, että taloudellisesti on tulossa taas vähän ahdasta. Tämä on täsmälääke masennukseen. Tämä on muistutus siitä, että me pärjäämme, Sarasvuo sanoo.