Ivan Varvas tekee jopa 7-päiväistä viikkoa työvoimapulan takia. Aukioloaikoja on supistettu.
Työntekijöitä ei ole riittävästi. Siinä on yksinkertainen syy sille, että Ivan Varvaksen työviikot saattavat venyä seitsemänpäiväisiksi.
Mies toimii operatiivisena johtajana Lopez y Lopez -ravintolaketjussa. Hän ja yrityksen omistajat paikkailevat usein ravintoloiden työvuoroja.
– Meidän on oltava olla ravintoloissa töissä, jotta saamme ne pidettyä auki, hän kuvailee ja lisää myös työntekijöiden venyvän jatkuvasti.
Työvoimapulan takia Lopez y Lopez ei myöskään pysty pitämään Helsingissä sijaitsevia ravintoloitaan auki sunnuntaisin, vaikka haluaisi. Samasta syystä ketjun uusi ravintola Siltasaaressa avasi ovensa viikon myöhässä.
Tutkimus: Kaksi kolmesta vastaajasta haluaa lisää työperäisiä maahanmuuttajia Suomeen
Helsingissä on tällä hetkellä tarjolla noin 500–600 ravintola-alan työpaikkaa, selviää työnhakupalveluista. TE-toimiston mukaan Helsingissä oli ravintola-alalla huhtikuussa avoimia paikkoja 2 063 ja työttömiä työnhakijoita 1 740.
Syy on tuttu: koronan aiheuttamat rajoitukset karkottivat asiakkaat. Moni menetti työnsä ja päätti vaihtaa kokonaan alaa.
Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi arvioi, että oikeasti työntekijöitä puuttuu jopa noin 10 000–20 000. Arvio koskee koko maata.
– Tilanne on katastrofaalinen. Tästä on muodostunut kasvun ja toipumisen este, Lappi tiivistää.
Hankala työvoimatilanne heijastuu myös rekrytointi-ilmoituksista. Esimerkiksi tarjoilijoita hakevassa työpaikkailmoituksessa todetaan suurin kirjaimin, ettei alan kokemus ole välttämätöntä.
Tilanne on katastrofaalinen.
Muun muassa esihenkilöiden tai kokkien tehtäviin vaatimukset ovat kuitenkin korkeampia.
Ravintola Olivian oli tarkoitus avata ovensa Helsingin Kluuvissa huhtikuun lopulla. Tämä ei onnistunut.
– Jouduimme siirtämään avausta kuukaudella, jotta saimme rekrytoitua tarpeeksi henkilökuntaa. Toisaalta onneksi vain kuukaudella, sanoo operatiivinen johtaja Maija Saarman.
Ongelmia oli kaikkien työntekijöiden palkkauksen kanssa. Niin tarjoilijoiden kuin kokkien.
– Esihenkilöiden palkkaaminen on vielä suhteessa haastavampaa. Koronan jälkeen moni esihenkilöinä toiminut on saanut töitä muilta aloilta, Saarman kuvailee.
HOK-Elannolla on Helsingissä 48 ravintolaa. Niitä pidetään avoinna tiiviimmillä aikatauluilla kuin ennen koronaa. Tärkein syy on kannattavuus, mutta toisena tekijänä on työvoimapula.
Osa ravintoloista on kesän ajan suljettu – ennen kaikkea kannattavuussyistä.
– Olemme jumpanneet aukioloaikoja kahden vuoden aikana ja myös tulevaksi kesäksi miettineet niitä tarkkaan, sanoo aluejohtaja Satu Rytkönen.
Uusien ravintoloiden avaamisessa ei ole ollut haasteita. HOK-Elanto on sitouttanut työntekijöitä myös rajoitusten aikaan.
– Korona-aikana emme irtisanoneet tai lomauttaneet ketään, vaan pystyimme tarjoamaan sulkujen aikaan töitä kaupan puolella. Epävarmassa ajassa tämä on tuonut vakautta.
Ilmiön laajuutta on vaikea varmistaa. Timo Lappi arvioi, että yksittäiset ravintolat ovat lykänneet avajaisia tai supistaneet aukioloaikoja.
Muualta Suomesta hän on kuullut tapauksista, joissa yrittäjä on laittanut tilanteen takia pillit pussiin.
– En halua liioitella tilannetta, mutta yksittäiset ravintolat ovat pitäneet myös juhlapäivinä ovia kiinni, koska työntekijöiden tunnit ovat olleet täynnä ja yrittäjät niin väsyneitä.
Lopez y Lopezin Ivan Varvas kuvailee, että työntekijöistä käydään kovaa kilpailua. Yritys on menettänyt useita työntekijöitä.
– Muista firmoista on tarjottu palkkoja, joita en ole itse edes kuullut ravintola-alalla olevan.
Tilanne on vaikea kaikille. Viime aikoina on jouduttu venymään jo liiaksi.
– Raskas on osuva kuvaus.
Mikä sitten ratkaisuksi? Lapin mukaan hallituksen tulisi linjata, ettei uusia rajoituksia ole tulossa. Lisäksi tulisi panostaa työperäiseen maahanmuuttoon. Alalle tulisi tehdä myös päätöksiä veronalennuksista.
– Yrityksillä on halua korottaa palkkoja, mutta korona romautti taloudet ja kustannusten nousu on ollut huimaa.