Pauliina, 34, halusi toteuttaa mökkiunelmansa, mutta ensin piti vastata haastattelukysymyksiin ruotsiksi – nyt töölöläinen voi hurauttaa kesäkotiinsa ratikalla

Töölöläinen Pauliina Pietilä, 34, on tänä keväänä jo useamman kerran pakannut puutarhatuoleja, pöydän, kasseja, pusseja sekä terassilaattoja mukaansa ja matkannut tavaroineen ratikalla mökille.

Autoton Pietilä teki huhtikuussa pitkään haaveilemansa mökkikaupat ja osti siirtolapuutarhamökin Ruskeasuolta. Mökkimatka on kaksi kilometriä. Aikaa matkaan kuluu kymmenen minuuttia. Kaikki mahdollinen tavara on tarkoitus kuljettaa mökille omalla kyydillä eli ratikalla tai Alepa-fillarilla.

– Tämä ei ole minulle pelkkä kesämökki, vaan kesäkoti. Näin haluan ajatella.

Remonttiavuksi ovat lupautuneet isä ja ystävät.

Haaveissa on tulevina kesinä asua kesäkodissa lomia, mutta myös arkea, sillä työpaikka sijaitsee Helsingin keskustassa eli matka sekä töihin että kotiin on lyhyt.

Omasta siirtolapuutarhasta ja mökistä Pietilä ehti haaveilla pitkään. Ennen mökkikauppoja saksanpienpystykorva Danielin, 9, kanssa asuva sinkkunainen kävi tutustumassa myös muihin siirtolapuutarha-alueisiin Helsingissä.

– Olen käynyt istumassa eri siirtolapuutarhoilla. Ruskeasuo oli paras. Sijainti on ykkönen. Tämä on niin lähellä kotia.

Ruskeasuon siirtolapuutarhamökkeihin kantautuu vaimea jumputus vieressä sijaitsevan bussivarikon työmaalta. Jumputus on kuitenkin väliaikaista. Ilman työmaata alueen äänimaisema on rauhallinen, vaikka vieressä vilistää vilkasliikenteinen Mannerheimintie.

– Yllätyin, etteivät Mannerheimintien äänet kuulu tänne. Hertsikaan kuuluu metro koko yön, sanoo lisäksi muun muassa Talissa sekä Kivinokan ja Lauttasaaren kesämajoillakin käynyt Pietilä.

"Tiedän monta suomenkielistä jotka nimenomaan haluavat tänne" – Helsinkiläinen siirtolapuutarha edellyttää mökin ostajalta ruotsin kielen taitoa, näin kommentoi yhdenvertaisuusvaltuutettu

Siirtolapuutarhojen suosio on Helsingissä säilynyt vuodesta toiseen. Etätyön yleistyminen on lisännyt entisestään puutarhojen moninaista käyttöä. Näin toteaa Helsingin siirtolapuutarhojen aluejärjestön puheenjohtaja Arto Härkönen.

– Mökeillä on menossa jonkinlainen sukupolvenvaihdos. Erityisesti lapsiperheitä tulee lisää. Siirtolapuutarha-alue on turvallinen, puistomainen, yhteisöllinen ympäristö. Vaihtuvuus on yhä pientä.

Nuorehko ja ehkä yksin asuva mökin ostajakaan ei ole enää harvinaisuus.

– Tiedän, että tämä ei ole aivan tyypillinen kolmekymppisen kesämökki, mutta olen kuullut, että nuoret ostavat nyt näitä, Pietilä hymähtää.

Siirtolapuutarhamökki omistetaan tavallisimmin 15–20 vuotta.

– Joskus omistusaika jää vuoteen–kahteen. Silloinkaan syy ei todennäköisesti ole alueessa, mökissä tai naapurissa, vaan erilaisissa odotuksissa, toteaa Härkönen ja korostaa, että siirtolapuutarha ei ole piilopirttimäinen lomakylä keskellä kaupunkia, vaan alue on kaikille avoin.

– Vaikka pihat ovat yksityisaluetta, niitä voi matalan aidan takaa rauhassa ihailla.

"Tänne kun kävelee, niin on kuin böndellä" – helsinkiläisten kesäparatiisista voi tehdä kauppareissun veneellä Kalasatamaan

.Pietilä osti oman mökkinsä perikunnalta mökin omistajan kuoltua viime kesänä. Ensimmäisellä käynnillä lunta oli lantioon asti. Ovikaan ei auennut. Kaupat tehtiin silti.

– Ostin tämän vähän kuin sian säkissä. Olin ajatellut, ettei minulle ole taloudellisesti siihen mahdollisuutta. Mökki tuli yllättävän halvalla myyntiin ja päätin kokeilla onneani.

13-neliöisen mökin hintapyyntö oli 49 500 euroa. Nyt piha on suorastaan rönsyilevä ja tontilla kukkii kaikenlaisia kasveja.

– Tätä kaikkea lumen alta paljastui, Pietilä naurahtaa 228-neliöisellä tontillaan.

– Tämä kaikki on ollut jopa parempaa mitä ajattelin. Lumen alta paljastui penkkejä ja kalusteita. Pihalla on ainakin neljä omenapuuta, vadelmaa, parsaa ja muuten lähinnä kukkia, kuten narsisseja.

Ensimmäinen kesä kuluu lähinnä mökkiä remontoidessa, seuraava ehkä pihatöitä tehdessä. Tavoitteena on helppohoitoinen piha.

– Ensin täytyy tehdä pihalle aita ja sisälle keittiö. Jääkaappi on lähes yhtä vanha kuin minä. Myös se pitää uusia. Sitten pääsen muuttamaan tänne kesäksi.

Ruskeasuon siirtolapuutarha-alueella mökkikausi on selvästi jo alkanut. Joku rakentelee, toinen naputtaa ja kolmas nauttii päiväkahvia terassilla. Kasvimaat on käännetty ja kasvit sekä yrtit odottavat pihoilla valoa ja lämpöä kasvaakseen.

Ruskeasuon siirtolapuutarha on Helsingin vanhin ja iältään 104-vuotias. Mökin omistajuudelle on erityinen ehto. Omistajan tulee olla ruotsinkielentaitoinen. Vuokrasopimukset ja kaikki viralliset asiakirjat ovat ruotsiksi.

– Minutkin haastateltiin ennen mökin ostamista ruotsiksi. Ruotsia täytyy osata.

Siirtolapuutarhan mökeistä on nyt hurja kysyntä Helsingissä – "En helpolla luopuisi", sanoo kolme vuotta sitten omansa ostanut Harri Virtanen

Mökkiläisille on olemassa monenlaisia sääntöjä liittyen istuttamiseen, kasvattamiseen, mökin kunnossapitämiseen ja talkootyöhön.

– Talkootyötä täytyy tehdä kahdeksan tuntia kesässä. Tänä vuonna uutta on se, että voi kuulua viestintätiimiin, ei tarvitse tehdä välttämättä talkoohommia.

Pauliinan perusti keväällä mökilleen oman Instagram-tilin, Villa Kuohun. Nimi tulee kuohuviinistä.

– Kuohuviini on hauska kesäjuoma. Puutarhajuhlat ja kuohuviini sopivat hyvin yhteen, Pietilä enteilee kesän tulevia tapahtumia.

Helsingin siirtolapuutarha-alueet sijaitsevat Ruskeasuolla, Talissa, Herttoniemessä, Marjaniemessä, Pakilassa, Klaukkalanpuistossa, Oulunkylässä, Vallilassa ja Kumpulassa

Tänne eivät löydä edes pussikaljoittelijat – Helsingissä riittää salaisia keitaita, joista osaan ei ole edes tienviittaa