Helsinkiläinen Atte, 35, luiskahti lapsena Vanhankaupunginkosken virtaan ja meinasi hukkua – tätä mieltä hän on padosta nyt

Vanhankaupunginkosken padon purku on vaikea asia.

Pois vaan. Pato on ollut siinä sata vuotta, luonnontilaisena koski on ollut tässä paljon pidempään, kommentoi Mikael Reunanen Vanhankaupunginkosken padon purkamista.

Hän kalasti padotun kosken alajuoksulla sunnuntaina.

Kalojen nousumahdollisuus kosken länsihaaran kautta on hänestä hyvä perustelu padon purkamiselle, kunhan toimenpide ei vaikuta itäisen haaran virtauksiin.

Kaupunginhallitus linjasi Vanhankaupunginkoskesta: Padon purkaminen haasteellista, mutta "ei mahdotonta"

Padon purkamista on perusteltu nimenomaan kalakannan suojelulla. Pato estää uhanalaisten vaelluskalojen nousun Vantaanjokeen ja aiheuttaa kalojen loukkaantumisia ja kuolemia. Padon purkaminen helpottaisi myös kalojen paluumatkaa mereen.

Padon säilyttämisen puolella taas painavat kulttuurihistorialliset arvot. Alueen rakennukset patorakennelma mukaan lukien on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä.

Kaupunginhallitus näytti viime viikolla vihreää valoa padon purkamisen puolesta (HU 28.–29.5.). Epävarmaa on, voidaanko kaupungin aikanaan hakemaa suojelupäätöstä kumota.

– Joelle tai jokiluonnolle padon purkamisesta ei olisi haittavaikutusta, sillä vedenpinnan korkeus olisi mahdollista pitää nykyisellä tasolla vedenalaisin rakennelmin, toteaa vs. toiminnanjohtaja Jari-Pekka Pääkkönen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

Pelkkä padon purku ei riitä kalojennousua varten, vaan länsihaaraan on rakennettava kalatie. Hankkeen hintalapusta ei ole vielä arvioita.

Reunanen oli yksi harvoista Helsingin Uutisten haastattelemista, jolla oli selkeä mielipide padon purkamisesta. Moni toteaa kalojen nousumahdollisuuden tärkeäksi, mutta näkee myös nykyisen padon historiallisen merkityksen. Useille koskella sunnuntaina liikkuneelle oli yllätys, että pato on suojeltu.

Pato on myös nähtävyys, jonka äärellä moni kuvauttaa itsensä. Näin tekivät koskella poikenneet Atte Pasanen ja Anette Pietilä..

– Kalakantaa ajatellen padon purkaminen voisi olla hyvä ajatus. Onko siitä sitten hyötyä.., pohtii Atte Pasanen.

– Itsellä vaakakupissa painaa vanhan säilyttäminen. Kun vanha rakennelma puretaan kerran, ei sitä enää takaisin saa, Anette Pietilä toteaa.

Padon ylittävällä sillalla vesiputous nostattaa hennon sateen, jylinä peittää puheääneen.

Aila Ratinen kertoo kosken pauhun tuoneen mieleen matkan Niagaran putouksille.

– Tämä on sellainen pikku-Niagara.

Oulunkylässä asuva Ratinen sanoo ensin olevansa ehdottomasti padon purkamisen puolella, jotta turhilta lohikuolemilta vältyttäisiin, mutta jää pohtimaan alueen historiallista arvoa.

– Tämä on kaksipiippuinen juttu.

Pihlajamäessä asuva Arja Åkerlund käy viikolla päivittäin kalassa Vanhankaupunginlahdella.

Åkerlundin mielestä padon purkaminen olisi kalojen kannalta hyvä asia, mutta hän pelkää, että luonnontilaisen koskessa kalastusta rajoitettaisiin ja sallittu kalastusalue kutistuisi nykyisestä.

Atte Pasasella on haastatelluista läheisin kokemus kiistanalaisesta paikasta. Asuessaan lapsena Käpylässä hän tapasi käydä kosken partaalla kalassa ja rauhoittumassa. Eräänä alkutalven päivänä hän kiipesi kivenmurikoille aivan padon alapuolelle.

– Viehe jäi jumiin pohjaan ja sitä irrottaessani liukastuin ja putosin koskeen.

Pasanen muistaa kuinka hän huusi apua, mutta kurkusta ei tuntunut lähtevän mitään ääntä, putous pauhasi vieressä. Onnekseen lähellä olleet kalastajat huomasivat 9-vuotiaan pojan ja onkivat hänet haavin avulla virrasta.

– Itse en olisi sieltä pois päässyt. Onni oli, etten joutunut pyörteisiin.

Pasanen vietiin lämmittelemään huoltomiehen asuntoon, jossa hän sai kuumaa kaakaota.

1840-luvulla rakennetusta padosta aiotaan purkaa pala Koillis-Helsingissä – "Ei estä lohikalojen vaellusta, mutta on tarpeeton hidaste"

Kosken yläpuolella Vantaanjoki virtaa tasaisesti. Urheiluseura Jyryn melontajaosto on siirtänyt kanoottinsa takaisin Pikkukoskelle. Seura on ollut pari kesää evakossa Pukinmäessä raidejokerin työmaan vuoksi.

– Meillä ei ole vahvaa mielipidettä padon purkamiseen. Tärkeintä on, että vedenpinta ei laske joessa, sanoo melontajaoston puheenjohtaja Lasse Tynkkynen.

Melontajaostoa luonnontilaan avattu koski ei hyödyttäisi, koskimelonnalla on oma harrastajakuntansa.

Melontajaostolla on tarkoitus rakentaa toinen kanoottien säilytyspaikka merelle Pornaistenniemelle.

Oikaisu 2.6. klo 9.36: Korjattu Anette Pietiläisen nimi Anette Pietiläksi.

Vanhankaupunginkosken puistoon tulossa piknik-paikkoja – Näin kommentoivat alueen käyttäjät: "Köpiksessä ja Oslossa vastaavat paikat on jo herätetty henkiin"

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen otti askeleen eteenpäin

Vanhankaupunginkoski

Vantaanjoki laskee Vanhankaupunginlahteen. Joki jakautuu juuri ennen merta itä- ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu.

Helsinki perustettiin alun perin juuri tänne, Vantaanjoen suulle.

Alueen rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta, ja ne on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Myös patorakennelma on suojeltu.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Mainos: HotLips

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut