Vanhankaupunginkosken pato on merkittävä osa koko Suomen teollisuushistoriaa – Museovirasto: Koski on viimeksi ollut luontaisesti avoin 1500 vuotta sitten

Museoviraston mukaan ”pato on paitsi kulttuurihistoriallisesti tärkeä niin myös visuaalisena kokemuksena arvokas”.

Kaupunginhallituksen viime viikon päätös aloittaa selvitys Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisesta on takaisku alueen kulttuuriperintöä ja historiallisia arvoja vaalivassa Museovirastossa.

– Tässä oli jo löydetty sekä luonto- että kulttuurihistoriallisia arvoja vaaliva ratkaisu, kun joen itähaaran koskea on kunnostettu ja sitä oli tarkoitus kunnostaa edelleen kalojen reitiksi. Samalla arvokas kulttuuriympäristö olisi säilynyt eheänä, toteaa osastonjohtaja Ulla Salmela Museovirastosta.

Helsinkiläinen Atte, 35, luiskahti lapsena Vanhankaupunginkosken virtaan ja meinasi hukkua – tätä mieltä hän on padosta nyt

Muutostöiden oli tarkoitus kasvattaa itähaaran virtaamaa ja loiventaa uomaa, jotta vaelluskalat voisivat nousta paremmin.

Eikö ympäröivän miljöön säilyttäminen sitten riittäisi kulttuurihistoriallisen perinnön vaalimisena?

– Toki olemme sitäkin pohtineet. Pato on keskeinen osa kokonaisuutta, joka kertoo oleellisesti ja näkyvästi vesivoiman hyödyntämisestä. Juuri pato mahdollisti vesivoiman käytön.

Padon äärellä veden voiman voi todella tuntea niin pauhuna kuin roiskeina.

– Vaikka kulttuurihistoriallisesti patorakennelma arvotetaan tärkeäksi, arvelen, että kaupunkilaisen näkökulmasta visuaalinen kokemus padosta on myös arvokas.

Kaupunginhallitus linjasi Vanhankaupunginkoskesta: Padon purkaminen haasteellista, mutta "ei mahdotonta"

Kaupunginhallituksen viime viikon päätöksen mukaan itähaara saa nyt odottaa. Hallitus esittää valtuustolle, että länsihaaran patorakenteen purkaminen kokonaan tai osittain selvitetään. Virkamiehet olisivat kunnostaneet itähaaran ensin ja selvittäneet toimenpiteiden vaikutuksia.

Vanhankaupunginkosken alue on valtakunnallisesti poikkeuksellinen kohde, Salmela muistuttaa.

Alue kertoo virtavesien äärelle syntyneiden tuotantolaitosten ja elinkeinoelämän historiasta, Suomen kehittymisestä.

Lisäksi Helsinki perustettiin alkujaan juuri tänne, jokisuun länsirannalle vuonna 1550.

Kosken rannoilla on ollut tuotantolaitoksia ainakin 1550-luvulta lähtien. Paikalla on ollut saha vuosina 1735–1840, värjäämö ja polttimo 1700-luvun lopussa ja myöhemmin muun muassa panimo ja tiilitehdas.

Ensimmäinen poikkipato rakennettiin 1800-luvun alussa, ja nykyinen kivipato vuonna 1874.

Miksi onkilaiturit eivät ole vedessä? – Neljä laituria nököttää Vantaanjoen törmällä

Alueen kulttuurihistorialliset arvot on tunnustettu ja alue on suojeltu niin asemakaavassa, maakuntakaavassa ja yleiskaavassa.

Varsinainen patorakennelma on suojeltu vuonna 1998 voimaan tulleessa asemakaavassa. Se on myös osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.

– En halua sanoa, etteikö tehtyjä suojelupäätöksiä voisi koskaan muuttaa yhteiskunnan arvopohjan muuttuessa, mutta muutoksia ei voi tehdä kevyin perustein, Salmela sanoo.

Suojelupäätösten purkaminen on pitkä prosessi, jos ylipäätään mahdollinen.

Museovirastossa harmitellaan myös sitä, että päälle kuuden metrin vesipudotuksen aiheuttavan padon poistaminen nähdään auvoisena ratkaisuna kalan nousun mahdollistajana ja uoman luonnonmukaistamisena.

Museoviraston alustavien selvitysten mukaan uoma on ollut luonnontilaisena jyrkkä ja siten luonnollinen este monien kalalajien nousulle jo ennen ensimmäisen poikkipadon rakentamista.

Koskenniska on myös noussut ajan saatossa maankohoamisen vuoksi. Laskennallisesti koski on ollut luontaisesti avoin kaikille kaloille viimeksi noin 1500 vuotta siten.

Kalojen nousun takaamiseksi louhintaa ja kosken tai sen osan loivennusta. Onko se sitten kosken luonnontilaan saattamista?

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut