Lastenhoitaja Antti Salmela jätti vuorotyöt ja palkka putosi 300 euroa – "Ei haittaa, viihdyn niin hyvin"

Verkkolehden kyselyyn palkkojen merkityksestä vastasi 216 lukijaa. "Söisin vaikka iilimatoja, jos siitä maksettaisiin miljoona euroa kappale", kirjoitti yksi.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan Antti Salmelan, 49, kumisaapas askeltaa kivien ja kantojen yli keveästi. Lippalakin alta pilkottava hymy valaisee tihkusateisen päivän.

Tältä näyttää ihminen, joka viihtyy työssään.

Salmela viittilöi esikouluikäiset lapset mukaansa ja lähtee maitokärryineen hakemaan ruoka-autolta päivän lounasta, jauhelihakiusausta. Se tarjoillaan kamiinan lämmittämässä kodassa, kuten joka päivä.

Salmela työskentelee lastenhoitajana kouvolalaisen Killingin päiväkodin metsäeskarissa. Metsäeskari on esikoulu, jota käydään luonnon helmassa vuodenajasta ja säästä riippumatta. Aamupäivät vietetään ulkona, iltapäiväksi palataan päiväkotiin.

Salmelan ryhmä on pieni, sillä siihen kuuluu vain seitsemän ensi syksynä koulunsa aloittavaa poikaa.

– Meidän seitsemän veljestä, Salmela sanoo ja kuulostaa ylpeältä.

Hänellä on työparinaan lastentarhanopettaja.

Salmelalla on takanaan jo pitkä ura lastenhoitoalalla.

Nuorena miehenä hän opiskeli aluksi merkonomiksi mutta valmistui keskelle lamaa. Oli keksittävä jotakin muuta. Hän työllistyi sairaanhoito-oppilaitoksen iltavahtimestariksi ja oivalsi, että hän voisi itsekin pyrkiä hoitoalalle.

– Olin ollut aiemmin töissä kirjaston lastenosastolla ja huomannut, että tulen lasten kanssa toimeen, hän kertoo.

Lähihoitajakoulussa yksi harjoittelupaikka oli päiväkodissa, ja se sinetöi Salmelan päätöksen. Hän suuntautui opinnoissaan lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen.

Salmela valmistui ammattiinsa vuonna 1998, teki pitkään sijaisuuksia ja vakinaistettiin täyden vuorohoidon päiväkotiin vuonna 2009. Siellä hän ennätti työskennellä kaikkiaan 14 vuotta ennen kuin viime vuoden syksyllä lähti työkiertoon ja hoitajaksi metsäeskariin.

Viimeisen vuotensa vuoropäiväkodissa hän toimi varhaiskasvatuksen opettajana, vaikkei hänellä opettajan koulutusta olekaan. Käteen jäi kutakuinkin saman verran kuin vuoroja tehdessä.

Työpaikan vaihdos näkyy Salmelan palkassa.

Vuoropäiväkodissa Salmela teki kolmivuorotyötä eli myös yö- ja viikonloppuvuoroja. Työpäivä alkoi varhaisimmillaan aamuneljältä. Käteen jäi noin 2 000 euroa kuukaudessa, joskus satanen enemmän tai vähemmän.

Tästä palkasta ei enää olisi vara nipistää.

Nyt käteen jää kolmisensataa vähemmän eli noin 1 700 euroa. Metsäeskarissa Salmelan työaika on arkisin säännöllisesti vartin yli kahdeksasta aamulla vartin yli neljään iltapäivällä, joten vuorolisät jäivät pois.

Pienempi palkkapussi ei Salmelaa haittaa.

– En vaihtaisi päivääkään pois. Saan tästä työstä niin paljon henkistä pääomaa, hän sanoo.

Tärkein syy siihen, että Salmela halusi vaihtaa vuorotyöt päivätyöhön, liittyy hänen teatteriharrastukseensa. Aikaisemmin oli vaikea päästä harjoituksiin ja esityksiin. Nyt illat ja viikonloput ovat aina vapaat.

Muita hyviä puolia on myös kunnon kohentuminen. Metsäeskarissa tulee liikuttua paljon.

– Työmatkani on vain 150 metriä, ja päiväkodilta tänne kodalle on vajaan kilometrin matka. Silti askeleita kertyy pelkästään työpäivän aikana noin 10 000, hän kertoo.

Salmela on ylpeä siitä, että hänen suojattinsa tunnistavat valtavan määrän kasveja ja monia lintuja pelkän lauluäänen perusteella. Matematiikkaa opetellaan laskemalla kiviä tai hakemalla viisi halkoa vajasta ja kepeistä muodostetaan kirjaimia. Viime viikolla ryhmä kävi Kymijoella ongella. Tavallisia kynätehtäviäkin toki on.

– Kaikista tärkeintä minulle on saada elämyksiä joka päivä ja olla aikuisen mallina näille lapsille. Se on tärkeämpää kuin palkka, hän sanoo.

Salmela on poikamies, eikä hänellä ole omia lapsia. Hän asuu kerrostaloyksiössä, josta hänellä ei ole lainakuluja vaan ainoastaan yhtiövastikekulut.

Hän sanoo tulevansa nykyisellä palkallaan toimeen. Se menee kokonaisuudessaan elämiseen. Säästöön siitä ei riitä.

– Eli kyllä sitä palkkapäivää aina odottaa, hän sanoo.

Jos hiukan ylimääräistä liikenee, Salmela käyttää rahan mieluiten kulttuuritapahtumiin, kuten teatteriin, elokuviin ja konsertteihin. Hän hyödyntää innokkaana lukijana ja äänikirjojen kuuntelijana myös kirjaston ilmaisia palveluita.

Vaikka Salmela onkin unelmatyössään, hän ajattelee, että siitä pitää saada asianmukainen korvaus. Hän tiedostaa, että ala on alipalkattu.

– Tästä palkasta ei enää olisi vara nipistää, hän sanoo.

"En ole katunut päätöstä hetkeäkään"

Palkalla on merkitystä. Mutta vielä tärkeämpää on se, että työssään voi hyvin.

Näin sanoo Laura Kallio, 27, joka työskentelee ruoan verkkokaupan varastopäällikkönä Lahdessa. Aiemmin hän teki vuosia töitä pikaruokaravintolan ravintolapäällikkönä – ja kärsi. Työolot eivät vastanneet hänen odotuksiaan.

– Sinnittelin työssäni viimeisen vuoden pelkästään hyvän palkan takia, hän sanoo.

Kallio oli onneton ja aina pahalla tuulella.

Nykyisessä työssään Kallio aloitti runsas puoli vuotta sitten. Hän arvostaa työssään sitä, että tukena on hyvä tiimi. Hän ei tunne koskaan olevansa täysin yksin, ja ilmapiiri työpaikalla on hyvä.

Kallio sanoo voivansa nyt huomattavasti paremmin kuin ennen.

– Huomasin vasta jälkeenpäin, miten stressaantunut olin ollut ja miten paljon se vaikutti myös vapaa-aikaani, hän sanoo.

Muutoksen ovat huomanneet muutkin. Tuttavat ovat kommentoineet, että Kallio on nykyisin kuin eri ihminen.

Käteen jää satoja euroja vähemmän rahaa kuukaudessa kuin ennen, mutta hän ei kadu työpaikan vaihtamista.

– Olen tietysti joutunut järjestämään talouteni vähän uusiksi. Mutta se on sen arvoista, Kallio sanoo.

Samoilla linjoilla Kallion kanssa ovat Teemasuomalaisen verkkokyselyyn vastanneet 216 lukijaa.

Heistä lähes 70 prosenttia kertoi pitävänsä työstään joko erittäin paljon tai ainakin enimmäkseen. Vain neljä prosenttia ilmoitti, ettei pidä työstään lainkaan.

Jos työ tuntuu epämieluisalta, tuntuva palkankorotus auttaisi 45 prosentin mielestä asiaa. Kolmannes oli sitä mieltä, että raha ei tässä asiassa ratkaise mitään.

Kolme neljästä vastaajasta painotti, että työstä pitää saada asianmukainen korvaus, pitipä työstään tai ei. Ruokapalkalla kukaan ei ollut valmis työskentelemään, vaikka työ olisi kuinka mukavaa.

Minimivaatimus on, että palkalla saa laskut maksettua.

Palkkakysely oli esillä verkkolehdessä 22.–27.5. Siihen vastasi 216 lukijaa, joista 68 prosenttia oli naisia. Valtaosa vastaajista oli 41–60-vuotiaita.

Palkoista sanottua verkkokyselyssä

Palkka on työstä aiheutuvan henkisen kärsimyksen korvaus. Söisin vaikka iilimatoja, jos siitä maksettaisiin miljoona euroa kappale.

Työssä viihtyminen on absurdi ajatus. Ei kai kukaan halua olla poissa kotoa toisten käskettävänä kahdeksan tuntia päivässä?

Mies, 51–60-vuotias

Minulle tarjottiin parempipalkkaista työtä, mutta en ota sitä vastaan, koska työni on nyt itsenäistä. Uudessa työssä olisin sidottu aikaan ja paikkaan. Nyt olen tottunut vapauteen. Siksi pysyn vanhassa paikassa, vaikka huonommilla eduilla.

Nainen, 51–60-vuotias

Tärkeintä on, että pitää työstään, työyhteisössä on hyvä henki ja että esimiehet ovat ammattitaitoisia ja kiinnostuneita työhyvinvoinnista. Työstä kuuluu myös maksaa kunnollinen korvaus. Tyytyväinen työntekijä on huomattavasti tuotteliaampi kuin tyytymätön.

Nainen, 51–60-vuotias

Olen vaihtanut matalapalkka-alalta vieläkin huonommin palkattuun työhön työuupumuksen jälkeen. Saan noin 800 euroa vähemmän kuussa, mutta nyt en stressaa ja työ on kivaa. Ennen olin lähihoitajana kotihoidossa, nyt koulunkäynninohjaajana yläkoulussa.

Nainen, 41–50-vuotias

Olen nykyisessä työssäni vain hyvän palkan takia. Haaveammatti olisi jokin eläimiin liittyvä, esimerkiksi eläintenhoitaja, mutta se ei palkan takia kannata.

Nainen, 18–30-vuotias

Palkan kuuluu vastata työnkuvaa, koulutustasoa ja vaativuutta. Näin ei omassa työssäni ole. Alan sisällä tulisi olla enemmän palkkahaitaria asiantuntijuuden ja tehtäväkohtaisten palkkojen mukaan. Myös progressiota tarvitaan rutkasti lisää.

Nainen, 41–50-vuotias

Palkka voi koostua muistakin asioista kuin vain suoraan tilille tulevista euroista. Esimerkiksi ruoka- ja liikuntaedut, tuki lastenhoidossa tai hyvät lomat voivat kompensoida rahamäärää. Toki laskut ja eläminen on saatava palkalla maksettua.

Nainen, 41–50-vuotias

Poimintoja verkkokyselyn avoimista vastauksista, joita tuli 106.

Mainos: HotLips

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut