Mielenterveysongelmat vievät nuoria terveydenhuoltokäynneille huimasti enemmän kuin aiemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen selvityksen mukaan lähes joka viides 18–22-vuotias haki apua mielenterveysongelmaan julkisesta terveydenhuollosta vuonna 2020. 13–17-vuotiaista vähintään yksi perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon mielenterveyskäynti oli 14 prosentilla ja 7–12-vuotiaista 9 prosentilla.
Mehiläisessä mielenterveyteen liittyvien käyntien suhteellinen osuus puolestaan nousi 16–25-vuotiailla yli 50 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2022.
– Palveluiden käytön lisääntyminen viime vuosina voi heijastella toisaalta nuorten kasvanutta kuormittumista ja stressiä, toisaalta mielenterveyspalveluiden käyttöön liittyvien asenteiden muutosta. Lisäksi perustasolla tuen ja hoidon tarve tunnistetaan aiempaa paremmin, minkä ansiosta hoitoonkin hakeudutaan useammin, kertoo THL:n tiedotteessa ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
Pelko siitä, kuinka paljon pahempaa on luvassa, voi olla monelle nuorelle todellinen.
Teijamari Laasonen-Balk, Mehiläinen
Kaikkiaan 7–22-vuotiailla oli vuoden 2020 aikana julkisessa terveydenhuollossa noin 1,2 miljoonaa mielenterveyteen liittyvää käyntiä. Käyntejä oli yhteensä noin 130 000 lapsella ja nuorella.
THL:n selvityksessä on huomioitu vain ne julkisen terveydenhuollon käynnit, joista on tehty jokin erityisesti mielenterveysperusteiseen tutkimukseen tai hoitoon liittyvä käyntisyyn kirjaus.
Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty muun muassa koulun oppilashuollon ja perheneuvoloiden tarjoama tuki, terveydenhuollon ostopalvelut ja Kelan järjestämät kuntoutuskäynnit.
– Kaikkiaan lapsilla ja nuorilla oli mielenterveysperusteisia tutkimus- ja hoitokäyntejä vuonna 2020 varmasti enemmän kuin selvitykseen poimitut 1,2 miljoonaa. Selvitys kuitenkin mahdollistaa sen, että pystymme seuraamaan hoitokäyntien määrän kehitystä tietyin mittarein, sanoo tiedotteessa THL:n erikoisasiantuntija Martta Forsell.
Nuoria vie vastaanotolle etenkin ahdistus, kertoo Mehiläinen. Nuorten ahdistusdiagnoosien suhteellinen määrä nousi yrityksen vastaanotoilla vuosien 2019 ja 2022 välillä 8,1 prosenttia.
Psykiatrian vastuulääkäri Teijamari Laasonen-Balk kertoo Mehiläisen tiedotteessa, että nuoret hakeutuvat vastaanotolle hyvin samoista syistä kuin aiemminkin, mutta lähivuosien tapahtumat ovat kiihdyttäneet nuorten mielenterveyden ongelmia entisestään.
– Tulevaisuudennäkymiä varjostaa ilmastokriisi, koronapandemia ja maailman turvallisuustilanne. Myöskään muut nuoruuteen kuuluvat huolet eivät ole kadonneet. Hetkellinen ahdistus on normaalia, sillä kaikki on uutta ja nuori joutuu sopeutumaan muutoksiin. Mutta pitkään jatkuessaan se voi olla haitallista, Laasonen-Balk sanoo.
THL:n Aalto-Setälä on samoilla linjoilla.
– Ihmissuhteisiin, opintoihin, työelämään siirtymiseen ja toimeentuloon liittyvät huolet, erilaiset globaalit uhat ja yleinen epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat erityisesti aikuistumisen kynnyksellä olevia nuoria ja nuoria aikuisia, jotka samanaikaisesti tekevät niihin liittyviä koko aikuiselämäänsä vaikuttavia valintoja. Vuoden 2020 luvuissa näkyy myös pandemia-ajan eristäytyneisyyden ja yksinäisyyden tuoma stressi, Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.
Laasonen-Balkin mukaan maailman tapahtumat lisäävät väistämättä turvattomuuden ja epävarmuuden kokemuksia tulevaisuutta kohtaan.
– Nuorella ihmisellä on vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää kokemusta siitä, että ennenkin on selvitty. Tällainen kokemus on merkityksellinen, sillä se maadoittaa ja tarjoaa turvaa. Pelko siitä, kuinka paljon pahempaa on luvassa, voi olla monelle nuorelle todellinen.
Erityisesti herkät ihmiset voivat Laasonen-Balkin mukaan jopa kokea huonoa omaatuntoa, jos nauttivat elämästään silloin, kun toiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Tunne siitä, että itsellä on asiat hyvin, voi olla jopa häpeällinen.
– Omasta elämästä saa nauttia, eikä se tarkoita, ettei tuntisi pahaa oloa maailmantilanteesta. Empatiakyky ja halu auttaa ovat tärkeitä piirteitä, mutta on osattava tehdä ero siinä mistä asioista on hyötyä ja mistä ehkä jopa haittaa.
Laasonen-Balk korostaa, että toisten sijaiskärsijäksi ryhtyminen ei auta ketään vaan energia kannattaa keskittää itselle merkityksellisiin asioihin. Hänen mukaansa nuoren on maailman tapahtumista huolimatta tärkeää suunnitella tulevaa ja unelmoida.
